Suomeen tarvittaisiin yhteiskunnan tukema saattohoitovapaa niitä varten, jotka haluavat hoitaa kuolevaa läheistään kotona.
– Moni potilas toivoo, että saisi sairastaa ja kuolla kotona. Myös omaisilla olisi halu toteuttaa tämä toive, mutta liian usein esteeksi muodostuu se, että omaiset eivät voi jäädä töistä pois taloudellisista syistä, sanoo saattohoidon asiantuntija, Terhokodin ylilääkäri Juha Hänninen .
Hänninen haluaisikin Suomeen lakisääteisen saattohoitovapaan, jollainen Ruotsissa jo on.
Omaistaan saattohoitava henkilö saisi Kelan maksamaa päivärahaa enimmillään sadan päivän ajan.
– Saattohoitovapaa mahdollistaisi sen, että kuolemaa lähestyviä potilaita voitaisiin hoitaa kotona nykyistä enemmän ja pitempään. Se olisi inhimillistä, mutta tulisi myös yhteiskunnalle edulliseksi, Hänninen sanoo.
Hännisen arvion mukaan kotona kuolee nykyään 10–15 prosenttia saattohoitopotilaista.
Potilaiden keskuudessa tehty tutkimus kuitenkin kertoo, että enemmistö haluaisi kuolla kotonaan.
– Asiat olisivat hyvin, jos edes puolet potilaista voitaisiin hoitaa kotona loppuun saakka.
Omaisten tukeminen tärkeää
Kotona tapahtuvaa saattohoitoa rajoittaa myös se, että kaikki kunnat eivät tarjoa palveluita potilaan ja omaisten tueksi. Tällaisia ovat esimerkiksi kotisairaanhoito ja kotipalvelu.
– Ilman kotisairaanhoitoa potilas joudutaan aina ongelmatilanteessa kuljettamaan päivystykseen. Usein käy niin, että potilas myös kuolee päivystykseen tai akuuttiosastolle, eikä se yleensä ole hyvä tilanne, Juha Hänninen sanoo.
Kotisaattohoidon onnistumisessa keskeistä on juuri omaisten tukeminen. He tarvitsevat tietoa ja opastusta, mutta myös henkistä tukea ja mahdollisuuden lepohetkiin.
– On tärkeää, että omaisten kanssa käydään etukäteen läpi, minkälaisia tilanteita voi tulla ja miten niissä pitää toimia. Myöhemminkin omaisilla pitää olla aina mahdollisuus saada neuvoja. Lyhyt puhelinkeskustelu voi auttaa taas monta päivää eteenpäin.
Raskasta mutta palkitsevaa
Kuolevan omaisen hoitaminen on yleensä raskas, mutta palkitseva kokemus, Juha Hänninen sanoo.
– Siitä jää hyvä mieli, että on pystynyt toteuttamaan kuolevan läheisen toiveen. Myös potilas itse ilmaisee usein kiitollisuutta siitä, että saa olla kotona ja että omaiset hoitavat häntä.
Hänninen korostaa, että kotona kuolemista ei kuitenkaan pidä nostaa ihanteeksi, joka menee kaiken edelle.
– Jos raskas hoitojakso pitkittyy tai se muuten uuvuttaa omaiset, on kaikkien kannalta parempi, että potilas siirretään sairaalaan. Tällaisesta ei tarvitse tuntea syyllisyyttä.
Saattohoitovapaasta on viime joulukuussa tehty kansalaisaloite. Sen on tähän mennessä allekirjoittanut runsaat 500 ihmistä.
LEENA TALVENSAARI, Lännen Media