Ulkonäköpaineet ovat yleisiä myös yli 60-vuotiaiden suomalaisten parissa, ja ne ovat todennäköisesti jopa yleistyneet – kuten nuoremmissakin ikäryhmissä, arvioi yliopistonlehtori ja tutkija Hanna Ojala Tampereen yliopistosta.
– Myös ikääntyneet ovat usein aktiivisia sosiaalisessa mediassa, joka kiihdyttää ulkonäköön liittyviä paineita. Juuri eläköityneet ihmiset ovat monesti terveydentilaltaan vielä todella toimintakykyisiä ja elävät aktiivista elämää, jossa paineet voivat olla isoja ja ulkonäölläkin tärkeä rooli.
Ojalan mukaan ikääntyneet voivat kärsiä esimerkiksi ihon veltostumisesta ja rypyistä sekä lihasmassan vähenemisestä ja rasvakudoksen lisääntymisestä. Hän on itse tutkinut ikääntyviä miehiä, joille epävarmuutta aiheuttavat erityisesti kaljuuntuminen sekä ”kaljamaha”, jonka monesti pelätään kertovan elämänkontrollin puutteesta.
Ojala huomauttaa, että naisten ulkonäköä kontrolloidaan ja arvioidaan yhteiskunnassa enemmän, mistä syystä he saattavat kärsiä ikääntymisen mukanaan tuomista muutoksista miehiä enemmän. Miehille vanhenemismuutokset voivat tuoda jopa charmikkuutta.
– Tosin miehilläkin muutosten pitää tapahtua juuri oikealla tavalla, eli siinä missä naiset usein piilottelevat harmaita hiuksiaan, miehille harmaus voi tuoda charmia – kunhan ylipäätään on ne hiukset, Ojala huomauttaa.
Sairaudet voivat muuttaa ulkonäköä
Ojalan mukaan myös ikääntyessä yleistyvät sairaudet voivat lisätä ulkonäköpaineita. Esimerkiksi syöpähoitoihin saattaa liittyä hiustenlähtöä, turvotusta tai painonnousua. Ojala on tutkinut eturauhassyöpää sairastavia miehiä, jotka usein kärsivät hormonihoidon seurauksena tulleesta rintojen kasvusta.
Erikoispsykologi ja psykoterapeutti Nina Pyykkösen mukaan myös muistisairaudet voivat aiheuttaa ulkonäköhuolia.
– Esimerkiksi Alzheimerin tautia sairastavan ihmisen identiteetti voi olla kiinnittynyt menneeseen aikaan, jolloin peilistä saattaa katsoa aivan muun näköinen ihminen kuin se, johon muistikuvat itsestä liittyvät.
Ulkonäköpaineet ovat yleisimpiä nuoruudessa ja nuoressa aikuisuudessa, ja usein ne hieman hellittävät iän myötä. Tämä voi Pyykkösen mukaan liittyä siihen, että ihmiset monesti muuttuvat vanhemmiten itsevarmemmiksi ja enemmän sinuiksi itsensä kanssa. Se kuitenkin edellyttää elämänmittaista psyykkistä työtä ja kasvua, jota yhteiskunnan ulkonäkökeskeisyys puolestaan ei tue.
.Nuorennustoimenpiteet. ovat yleistyneet
Kauneuskirurgia ja muut toimenpiteet, joilla tavoitellaan nuorekkaampaa ulkonäköä, ovat yleistyneet myös ikääntyneiden parissa, kertoo Ojala.
– Ennen ajateltiin, että tällaisissa toimenpiteissä käyvät vain hyvin harvat, joilla on paljon rahaa tai jotka ovat epätoivoisia, mutta nykymaailmassa niistä on tullut koko ajan sallitumpia ja myös oletetumpia. Toimenpiteitä ei enää tehdäkään vasta sitten, kun rypyt tai muut muutokset ovat jo olemassa, vaan jo nuoret käyttävät niitä ennaltaehkäisevänä hoitona, ettei heille edes tulisi ryppyjä.
Ojala arvioi, että nuorentavissa toimenpiteissä käymisen taustalla on aina tavalla tai toisella ulkonäköpaineita. Yleensä pyritään sellaiseen lopputulokseen, josta näitä operaatioita ei edes huomaisi.
Ojala näkee nykymaailman ongelmana sen, että ihmiset eivät enää tunnista, miltä tavallinen, vanheneva ihminen näyttää – niin monilla on vähintään värjätyt hiukset.
Rakastavat ihmissuhteet suojaavat
Ulkonäköpaineita voi helpottaa suhtautumalla niihin kulttuurin tuottamina tavoitteina, joita kukaan ei pysty saavuttamaan. Kaiken lisäksi ne muuttuvat koko ajan. Jos yhdenlainen ulkonäkö on tavoiteltava tänään, puolen vuoden päästä tavoite voi olla toinen, toteaa Ojala.
– Siihen kilpailuun ei kannata edes lähteä.
Nina Pyykkösen mukaan tärkeä ennaltaehkäisevä ja hoitava tekijä ulkonäköpaineissa ovat läheiset ja rakastavat ihmissuhteet. Kun ihmisellä on ympärillään ihmisiä, jotka hyväksyvät ja rakastavat häntä sellaisena kuin hän on, hän voi tukeutua tähän ajatukseen silloinkin, kun kokee olevansa riittämätön tai ”rupsahtanut”. Ilman tällaisia ihmissuhteita ihminen alkaa todennäköisemmin hakea ulkoisia ratkaisuja hyväksynnän tarpeeseensa.
– Huono itsetunto ja ankara puhe itseä kohtaan ovat asioita, joiden äärelle olisi hyvä pysähtyä sisäisesti: miksi minun on niin vaikeaa olla sitä, mitä olen? Useinhan tähän liittyy joko tietoinen tai tiedostamaton ajatus siitä, että kunhan saan vielä jotain – esimerkiksi sileämmät kasvot – olen onnellinen. Entä jos et olekaan? Ulkonäköpaineita voi helpottaa etsimällä olemassa olevasta itsestään sisäisiä, hyviä puolia, Pyykkönen summaa.
Ojalan ja Pyykkösen mukaan yhteiskunnalliseen muutokseen vaadittaisiin vallitsevien normien kyseenalaistaminen.
– Ai että kun olen vanha ja ryppyinen -ajatuksen sijaan voisi ajatella, että ai että kun on elettyä elämää, viisautta ja naurua naamalla. Kiinnitän usein myös huomiota siihen, miten naiset puhuvat vaihdevuosista häpeillen. Yhtä hyvinhän voisi ajatella, että ne ovat murrosikä osa kaksi, mutta viisaammalla päällä, sanoo Pyykkönen.