Lämmin kevät on saanut punkkikauden alkamaan ennätyksellisen aikaisin. Kansalaisten havaintoja kootaan Punkkiliveen, jonne ilmoituksia on tämän vuoden aikana Suomen laajuisesti tullut jo yli 60 000.
Seinäjoella punkkilöytöjä on tähän mennessä ilmoitettu sata. Koko Etelä-Pohjanmaan alueelta havaintoja on ilmoitettu noin 400.
Punkkilive on Turun yliopiston ja lääkeyritys Pfizerin kehittämä karttasovellus. Sen avulla tutkijat voivat kansalaisten ilmoittamiin punkkihavaintoihin pohjautuen kartoittaa puutiaisten eli punkkien levinneisyyttä Suomessa.
– Erityisten riskialueiden tunnistaminen tarjoaa mahdollisuuden selvittää, mitkä tekijät ennustavat puutiaisten esiintymistä. Tietojen avulla osaamme suunnata mahdollisia riskiä alentavia toimenpiteitä tehokkaasti, Turun yliopiston tutkijatohtori Jani Sormunen kertoo Punkkiliven verkkosivuilla.
Turun yliopiston dosentti Eero Vesterinen kertoo, että Vaasan seudulla punkkimäärät ovat suuria, mutta eivät merkittävästi suurempia kuin aiempina vuosina.
– Punkkimäärät lisääntyvät vuosi vuodelta ja leviävät koko ajan pohjoisemmaksi, Vesterinen sanoo.
Ilmastonmuutos
lisää punkkeja
Punkkilive-palvelun mukaan havaintoja on tehty tänä vuonna jo Pohjois-Lappia myöten. Syynä on ilmastonmuutos.
– Kesät ovat pidempiä kuin ennen. Punkit ja niiden isäntäeläimet ovat aktiivisia pidempään. Se parantaa punkkien mahdollisuuksia löytää isäntä ja selvitä seuraavaan kesään, Vesterinen selittää.
Kaupungeissa punkkien isäntäeläimiä ovat esimerkiksi oravat. Lähiöissä ja taajamien reuna-alueilla isäntäeläiminä toimivat muun muassa kauriit, supikoirat, jyrsijät ja muut pienet nisäkkäät.
Punkit levittävät
vakavia tauteja
Punkit levittävät erityisesti borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta. Etelä-Pohjanmaan alueella puutiaisaivokuumetapauksia ei ole raportoitu yhtään vuosina 2021–2025.
Vesterinen kuitenkin muistuttaa, että punkkirokote on tärkeä ottaa, jos riski aivotulehdukseen on olemassa.
Borrelioosin ja puutiaisaivokuumeen lisäksi punkit voivat levittää esimerkiksi anaplasmoosia, jonka oireita ovat kuume, päänsärky, lihaskivut, väsymys ja pahoinvointi.
– Punkeissa on paljon viruksia ja bakteereja, mutta niin on myös esimerkiksi hyttysissä, lepakoissa ja muissa eliöissä. Useimmat ovat harmittomia siellä, missä niiden kuuluu olla. Ne voivat olla myös harmillisia tai vaarallisia siellä, missä niiden ei kuulu olla, kuten esimerkiksi ihmisessä, Vesterinen selvittää.
Hänen mukaansa ulkoilua ei tarvitse pelätä, mutta Suomen vaarallisimmaksi eläimeksi tituleerattua punkkia on syytä kunnioittaa.
– Ulkoilun jälkeistä punkkisyyniä ei kannata unohtaa, sillä näyttäisi etteivät taudinaiheuttajat ainakaan ole vähenemässä.
Vesterinen toivoo, että ihmiset lähettäisivät punkkeja tänä vuonna käynnistyneeseen valtakunnalliseen puutiaiskeräykseen, jotta punkkien levittämiä taudinaiheuttajia ja lajistomuutoksia voidaan tutkia.
Punkkilähetyksiä toivotaan koko Suomesta, erityisesti alueilta, joista näytteitä ei ole aiemmin saatu.
– Vuonna 2024 todettiin Suomessa ensimmäinen neoehrlichioositapaus ihmisellä. Kyseessä on punkkien levittämä bakteeri, joka on noussut laajempaan tietoisuuteen vasta viime vuosikymmenen aikana. Diagnostiikka otettiin käyttöön osittain sen seurauksena, että vuoden 2015 puutiaiskeräyksessä bakteeria löytyi runsaasti, Vesterinen kertoo.
Puutiainen
- Punkkeihin kuuluva hämähäkkieläin.
- Esiintyy koko Suomessa.
- Kuuluu ulkoloisiin, jotka tarvitsevat isäntäeläimen verta elääkseen. Punkki kiinnittyy ihoon puremalla, verta se imee ihon läpi imukärsän avulla.
- Leviää pääasiassa kahta tautia: borrelioosia sekä puutiaisaivotulehdusta eli TBE:tä.
- Borrelioosi on yleisin punkin levittämä infektiotauti. Borreliabakteerin tartuntariski kasvaa, kun punkki on ollut kiinni ihossa yli vuorokauden.
- Puutiaisaivokuume on punkkien levittämä aivotulehdus. Sen aiheuttaa TBE-virus.
- Kansallisessa rokotusohjelmassa on määritelty alueita, joiden asukkaat saavat TBE-rokotuksen. Lisäksi tietyillä alueilla asuville suositellaan TBE-rokotuksen ottamista.
