Sisäministeriön työryhmä esittää, että yksityisen turvallisuusalan koulutuksen kestoa pitäisi pidentää nykyisestä.
Vartijan peruskoulutus kestää nyt vähintään 120 oppituntia. Järjestyksenvalvojan koulutus on puolestaan 40 tuntia ja kertauskoulutus 8 tuntia. Koulutuksessa tulisi työryhmän mukaan lisätä esimerkiksi voimakeinojen käytön lakisääteisiä edellytyksiä koskevaa opetusta.
Selvityksen tiedotteen mukaan todennäköisyys sille, että alan työntekijä joutuu käyttämään perusoikeuksiin puuttuvia keinoja, vaihtelee paljon. Tämä riippuu siitä, millaisessa tehtävässä ihminen toimii.
– Todennäköisyys on suurimmillaan alueilla ja paikoissa, joille asetetaan järjestyksenvalvojia pitämään yllä järjestystä ja turvallisuutta, tiedotteessa todetaan.
Ministeriö julkisti perjantaina työryhmän yksityistä turvallisuusalaa koskevan raportin.
Alalle hakeva voisi suorittaa pääsykokeen
Yksityistä turvallisuusalaa koskeva selvitys määrättiin sen jälkeen, kun viime ja tänä vuonna tuli ilmi lukuisia tilanteita, joissa alan henkilöstön epäiltiin käyttäneen asiattomasti voimakeinoja. Selvitysryhmän raportissa esitetään pidennystä niin järjestyksenvalvojien kuin vartijoiden koulutukseen, ja lisäksi alalle koulutettavat tulisi työryhmän mukaan valita soveltuvuus- tai pääsykokeen avulla.
Samalla raportissa kuitenkin huomioidaan, ettei mikään määrä koulutusta voi täysin poistaa sitä riskiä, että joku käyttää valta-asemaansa väärin.
Työryhmä ei kuitenkaan ota raportissa kantaa siihen, kuinka paljon koulutusta olisi tarpeen lisätä. Selvitystyöryhmän puheenjohtaja, poliisijohtaja Stefan Gerkman kertoo, että tarkat tuntimäärät jätettiin tarkoituksella mainitsematta.
– Työryhmä kiinnitti huomiota, että tätä (koulutusta) olisi hyvä lisätä. Keston tarkka määrittäminen edellyttäisi jatkovalmistelua, hän sanoo STT:lle.
Voimakeinojen osalta suurin lisäkoulutuksen tarve ei ole työryhmän mukaan niiden tekniikan opettamisessa.
– Suurin käytännön ongelma työssä ei välttämättä ole voimakeinon tekninen toteutus vaan puutteet voimakeinojen käytön tarpeellisuus- ja puolustettavuusvaatimusten arvioinnissa, raportissa todetaan.
Raportin mukaan alan työntekijän olisi syytä hallita myös puhuttamiseen liittyviä taitoja ja voimakeinojen käyttöä pitäisi pyrkiä pikemminkin välttämään.
Työryhmä laajentaisi voimankäyttövälineiden kertauskoulutuksia koskemaan nykyistä laajempaa turvallisuusalan työntekijäjoukkoa. Lisäksi työryhmä poistaisi laista mahdollisuuden käyttää kouluttamattomia järjestyksenvalvojia tilaisuuksissa. Väliaikaisille vartijoille esitetään myös pakollista työharjoittelua, ennen kuin lopullisen vartijakoulutuksen voisi saattaa loppuun.
– Tällä taattaisiin se, että kaikilla uusilla "vakinaisiksi" vartijoiksi hyväksyttävillä olisi vähintään jonkinasteinen kokemus vartijan työstä, toteaa työryhmä.
Koulutuksessa tulisi selvityksen mukaan myös kiinnittää huomiota siihen, että turvallisuusalan henkilöstö osaa kohdata eri ihmisryhmiä tasavertaisesti.
Omavalvontasuunnitelma pakolliseksi
Työryhmä ehdottaa myös tiukennuksia yksityisen turvallisuusalan omavalvontaan. Nykyisin alan omavalvonta ei ole laissa säädettyä, ja työryhmän mukaan sen taso vaihtelee.
Omavalvontasuunnitelman pitäisi olla alan elinkeinoluvan haltijoille laissa säädetty velvoite, arvioi työryhmä. Myös poliisilaitosten valvontakäytäntöjä pitäisi työryhmän mukaan yhtenäistää lisäämällä poliisin ja yksityisen turvallisuusalan välistä yhteistyötä.
– Yhteistyössä olisi paikallaan arvioida myös keinoja paikallispoliisin vasteaikojen lyhentämiseksi esimerkiksi tapauksissa, joissa vartija tai järjestyksenvalvoja joutuu odottamaan poliisia rikoksesta epäillyn kiinni otetun henkilön kanssa kohtuuttoman pitkään, raportissa todetaan.
Poliisijohtaja Gerkmanin mukaan pakollinen omavalvontasuunnitelma olisi koulutuksen pidentämisen jälkeen toiseksi merkittävin yksittäinen keino parantaa alan tilaa.
– Tässä (selvityksessä) on 16 suositusta. On pidettävä mielessä, että mahdollisista yksityisistä turvallisuusalaa koskevista jatkokysymyksistä ja toimenpiteistä päätetään myöhemmin, hän sanoo.
Alan rikosepäilyt johtivat selvitykseen
Sisäministeriö asetti työryhmän tammikuussa arvioimaan yksityisen turvallisuusalan ohjausta, valvontaa ja koulutusta. Tammikuussa tuolloinen sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) kommentoi, että alan koulutuksen, ohjauksen ja valvonnan riittävyyttä on tarpeen arvioida laajasti.
Varsinkin vuodenvaihteessa turvallisuusalan väkivaltaisuudet puhuttivat paljon.
Viime joulukuussa poliisi oli kertonut tutkivansa järjestyksenvalvojien epäiltyjä väkivaltaisuuksia pääradan juna-asemien yhteydessä pääkaupunkiseudulla. Sittemmin syyttäjä on nostanut tapauksessa syytteet 15:tä järjestyksenvalvojaa vastaan. Heidän epäillään pahoinpidelleen ihmisiä juna-asemilla ja niiden läheisyydessä Vantaalla ja Helsingissä. Syytteet koskevat pääosin pahoinpitelyrikoksia ja osin myös virkarikoksia.
Syyttäjän tietojen mukaan epäillyt kiistävät epäillyt rikokset pääosin. Oikeudenkäynti asiassa alkaa lokakuussa Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa.
Toisessa tapauksessa nainen kuoli Espoossa kauppakeskus Isossa Omenassa vartijoiden voimankäyttötilanteessa tammikuun alussa. Viime viikolla kerrottiin, että asiassa on nostettu syyte kuutta ihmistä vastaan. Heitä syytetään kuolemantuottamuksesta. Epäillyt toimivat syyttäjän mukaan kauppakeskuksen alueella vartijana tai järjestyksenvalvojana. Syyttäjän mukaan kaikki ovat kiistäneet syyllistyneensä rikokseen.
Noin 17 000 vartijaa, 36 000 järjestyksenvalvojaa
Vartioimisliiketoimintaa ja järjestyksenvalvontaa säätelee laki yksityisistä turvallisuuspalveluista. Koulutuksesta ja muun muassa voimankäyttövälineiden käytön opetuksesta säädetään lisäksi lain nojalla annetussa sisäministeriön asetuksessa. Nykyinen lainsäädäntö tuli voimaan vuonna 2017.
Sisäministeriö kertoi tammikuussa, että Suomessa on vajaat 17 000 vartijaksi hyväksyttyä ja noin 36 000 järjestyksenvalvojaksi hyväksyttyä.
Työryhmässä oli edustajat oikeusministeriöstä, opetus- ja kulttuuriministeriöstä, Poliisihallituksesta ja Opetushallituksesta. Lisäksi työryhmään kutsuttiin turvallisuusalan yritysten toimialajärjestö Suomen Vartioliikkeitten Liitto sekä Palvelualojen ammattiliitto PAM. Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto toimi työryhmässä pysyvänä asiantuntijana.
PAMin edustajat jättivät työryhmän loppuraportista eriävän mielipiteen, koska heidän mielestään työryhmän suositukset eivät kehitä toimialaa riittävästi.
– Näemme, että raportin esitysten pitäisi olla rohkeampia, eriävässä mielipiteessä todetaan.