Suomalaisten lisääntyvä yksinäisyys huolestuttaa pääministeri Petteri Orpoa (kok.). Orpon mukaan yksinäisyys kytkeytyy moniin ongelmakohtiin suomalaisessa yhteiskunnassa alkaen terveysongelmista ja liikkumattomuudesta jatkuen aina alhaiseen syntyvyyteen ja poliittiseen radikalisoitumiseen.
– Nämä kaikki linkittyvät toinen toisiinsa, Orpo sanoi toimittajille eduskunnassa.
Pääministeri vastaanotti perjantaina Osallistujien Suomi -toimenpideohjelman, joka tähtää yksinäisyyden vähentämiseen ja kansalaisten osallisuuden vahvistamiseen.
Toimenpideohjelman keinolistalla on esimerkiksi yksinäisyyttä kokevien ja syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten tunnistaminen ja ottaminen osaksi harrastusyhteisöjä.
Ohjelman mukaan yksinäisyyden vähentämiseksi voidaan toimia yksilötasollakin esimerkiksi kanssaihmisiä tervehtimällä. Tervehtiminen lisää tutkitusti molempien osapuolten hyvinvointia ja terveyttä ja yhteenkuuluvuuden kokemusta.
Työpaikoilla ja muissa organisaatioissa pitäisi toimenpideohjelman mukaan varmistaa, että jokainen organisaation jäsen on osa jotakin porukkaa tai tiimiä, saa mahdollisuuksia kasvokkaisiin kohtaamisiin ja tulee kohdatuksi kahdenkeskisissä keskusteluissa.
Orpo kiitteli toimenpideohjelman tekijöitä tarttumisesta keskeiseen ongelmaan suomalaisessa yhteiskunnassa.
– Lupaan hallitukseni puolesta, että me otamme tämän käsittelyyn ja katsomme mitä kaikkea me voimme tehdä, Orpo sanoi toimenpideohjelman luovutustilaisuudessa.
Mittavat negatiiviset terveysvaikutukset
Toimenpideohjelman takana on eduskunnan yksinäisyyden ja ostrakismin vähentämisen työryhmä, jonka koolle kutsuma asiantuntijaryhmä laati ohjelman. Ostrakismi tarkoittaa sosiaalista hyljeksintää.
Asiantuntijaryhmään kuuluu edustajia muun muassa sosiaali- ja terveysministeriöstä, opetus- ja kulttuuriministeriöstä, Opetushallituksesta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Kuntaliitosta, Olympiakomiteasta ja Kirkkohallituksesta.
Työryhmän puheenjohtajina toimivat varapuhemies Paula Risikko (kok.) ja kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.).
Toimenpideohjelmassa listataan laajasti tutkimuksissa havaittuja yksinäisyyden kielteisiä terveysvaikutuksia. Yksinäisyys lisää sydän- ja verisuonisairauksien, infarktien ja diabeteksen riskiä ja sen on havaittu myös nostavan tupakointia, alkoholia, liikkumattomuutta tai ylipainoa enemmän ennenaikaisen kuoleman riskiä. Yksinäisyyden ja sosiaalisten kontaktien puutteen on havaittu myös lisäävän dementiariskiä 50 prosentilla.
Yksinäisyydellä on vahva kytkös myös moniin mielenterveyden ongelmiin kuten ahdistuneisuuteen, masennukseen ja itsetuhoisuuteen.
Koronavuodet muuttivat kulttuuria
Yksinäisyyden kokeminen on Suomessa yleistynyt merkittävästi viime vuosina. Kun vuonna 2018 noin 21 prosenttia suomalaisista ilmoitti Tilastokeskuksen mukaan kokevansa yksinäisyyttä vähintään joskus, oli vuonna 2022 vastaava luku jo lähes 30 prosenttia. Usein yksinäisyyttä kokevien osuus kasvoi samassa ajassa reilusta 8 prosentista yli 12 prosenttiin.
Asiantuntijaryhmän koordinaattorina toimineen Turun yliopiston kasvatuspsykologian professorin Niina Junttilan mukaan koronavuosilla on ollut ratkaiseva vaikutus yksinäisyyden lisääntymiseen suomalaisessa yhteiskunnassa.
Junttilan mukaan koronavuosien jälkeen ajateltiin, että koronarajoitusten purkamisen jälkeen suomalaisten sosiaalinen elämä palaisi entiselleen ja yksinäisyyden kokemukset painuisivat laskuun, mutta näin ei ole tapahtunut.
Koronavuodet johtivat Junttilan mukaan suomalaisten sosiaalisen kulttuurin muutokseen, jonka myötä esimerkiksi nuorten harrastaminen on vähentynyt ja aikaa vietetään enemmän kotona ja ruutujen äärellä. Samaan aikaan myös työpaikoilla on jatkettu korona-aikana alkanutta etätöiden tekemistä, mitä on osaltaan tukenut se, että monet yritykset ovat etätöiden tekemisen vuoksi supistaneet toimitilojaan.
– Meillä on lähtenyt korona-ajalta monta polkua, jotka jatkavat vaan kulkuaan, kun niitä ei ole saatu katkaistua. Etäilystä on tullut uusi normaali. Me suomalaiset ehkä jäimme erityisesti siihen kiinni, kun on meille on jotenkin sopivaa olla etäällä muista, Junttila sanoi STT:lle.
"Yksinäisyyssilmälasit päälle"
Junttilan mukaan ensimmäinen askel yksinäisyyden vähentämisessä on ongelman tiedostaminen. Hän korostaa yksinäisyyden mittavia negatiivisia terveysvaikutuksia ja toisaalta sen sisäistä turvallisuutta heikentäviä vaikutuksia.
– Monien ääritekojen ja vaikkapa koulusurmien taustalta löytyy se, että lapsi tai nuori on jätetty ulkopuolelle, häntä ei ole otettu mukaan tai häntä on kohdeltu kaltoin, Junttila muistuttaa.
Eduskunnan yksinäisyyden ja ostrakismin vähentämisen työryhmän toinen puheenjohtaja, kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta korostaa, että kaikkien suomalaisten pitäisi tarkastella omaa arkiympäristöään yksinäisyyden vähentämisen näkökulmasta. Elorannan mukaan jokainen voi osaltaan vaikuttaa siihen, että omassa ympäristössä ihmisiä ei jätetä ulkopuolelle.
– Toivon, että jokainen suomalainen pistää yksinäisyysilmälasit päälle ja katselee ympärilleen siihen malliin, että sellaisia tilanteita ei pääse syntymään. Alkaen varhaiskasvatuksesta perusopetukseen ja siitä eteenpäin työelämään, Eloranta sanoi STT:lle.
