Seinäjoen kaupunginhallituksen kokouksessa käsiteltiin 7.4. Seinäjoen kaupungin hyvinvointikertomusta (2021–2024). Kertomuksesta käy ilmi monia myönteisiä asioita, kuten se, että kaupunkilaisten osallisuutta on kyetty lisäämään erilaisten palveluiden avulla.
Olemme onnistuneet lisäämään myös asukkaiden liikunnallisuutta. Viihtyisää kaupunkiympäristöä on rakennettu niin viheralueiden kuin julkisen taiteen keinoin. Liikenneturvallisuutta on parannettu ja sekä pyöräteitä että liikuntapaikkoja rakennettu lisää.
Valitettavasti kertomuksesta ilmenee, että yksinäisyys on lisääntynyt erityisesti nuorilla tytöillä. Tulos herätti laajaa keskustelua kokouksessa.
Jo vuonna 2021 kaupungin hyvinvointisuunnitelmaa valmisteltaessa oli nähtävissä, että yksinäisyys oli ja on yhä kasvava ongelma koko Suomessa. Siksi yhdeksi Seinäjoen hyvinvointisuunnitelman tavoitteeksi kirjattiin muun muassa kaikille mahdollisuus osallisuuteen ja yksinäisyyden väheneminen.
Yksinäisyys on suuri ja kasvava ongelma koko Suomessa. Se koskee kaiken ikäisiä, mutta tutkimusten mukaan erityisesti nuoria ja ikäihmisiä. Suomen Punaisen Ristin tämän vuoden maaliskuussa julkaiseman Yksinäisyysbarometrin mukaan 59 prosenttia suomalaisista kokee yksinäisyyttä ainakin joskus. Joka neljännellä yksinäisyys on jatkunut yli viisi vuotta.
Meillä on hyvä käsitys seinäjokelaisten nuorten tilanteesta, sillä yksinäisyydestä kysytään valtakunnallisissa kouluterveyskyselyissä. Tuloksista selviää, että 19 prosenttia 8. ja 9. -luokkalaisista tytöistä Seinäjoella vuonna 2023 tunsi itsensä yksinäiseksi. Lukiolaisten kohdalla luku oli 21 prosenttia ja toisen asteen ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoilla 26,5 prosenttia. Pojilla vastaavat luvut ovat huomattavasti pienempiä.
Usein nuorten kokema yksinäisyys liittyy elämän nivelvaiheisiin, kuten opiskelupaikan vaihtumiseen. Syitä yksinäisyyteen on monia muitakin, muun muassa heikot perhesuhteet, turvattomuus, vaikeus oppia luottamaan toisiin ihmisiin sekä kiusaaminen. Nuoret itse kertovat, että heidän yksinäisyyteensä vaikuttavat ujous ja sosiaalisten tilanteiden jännittäminen.
Lisäksi nuoret ovat kertoneet, että heillä on paineita menestyä ja tulla toimeen ilman muiden apua. Yksin pärjäämisen ihannointi saa monen nuoren empimään avun hakemista.
Selkein keino auttaa nuoria on yhteisöllisyyden lisääminen eri tavoin sekä ulkopuolelle jäävien huomioiminen. Kouluilla ja oppilaitoksilla on tässä suuri rooli. Lisäksi meidän vanhempien ja muiden aikuisten tehtävä on niin kotona, päiväkodeissa kuin kouluissakin vahvistaa lasten ja nuorten sosiaalisia taitoja ja toisten huomioimista.
Yksinäisyyttä voidaan ehkäistä ja vähentää myös lisäämällä matalan kynnyksen sosiaalisten kontaktien mahdollisuuksia kuten harrastustoimintaa.
Paula Risikko
kansanedustaja (kok)