Yksi Suomen suu­rim­mis­ta di­va­ri­yri­tyk­sis­tä löytyy Sei­nä­joel­ta – Harri Tastula hankkii van­hoil­la sar­jik­sil­la ja leh­dil­lä puolet kuu­kau­si­pal­kas­taan

Seinäjoki
Divariyrittäjä Harri Tastula esittelee harvinaista Tex Willer -sarjakuvaa vuodelta 1971.
Divariyrittäjä Harri Tastula esittelee harvinaista Tex Willer -sarjakuvaa vuodelta 1971.
Kuva: Tero Hautamäki

Joku myy intiaaneille aseita armeijan varastosta – MUTTA KUKA?

Tämä raflaava myyntipuhe on painettu vuoden -71 Tex Willer -sarjakuvan kanteen.

Pokkaria esittelee paikallinen divariyrittäjä Harri Tastula, 53. Hänellä on sarjakuva- ja lehtimyyntiin erikoistunut liike, Sarjismesta, Seinäjoen Ruukintiellä.

Kivijalkakauppa ei kuitenkaan elätä Tastulaa. Se tuo vain 10 prosenttia hänen tuloistaan divariyrittäjänä.

Valtaosa divarin myynnistä tulee verkkokaupasta, missä on esillä noin 22 000 tuotetta. Niistä sarjakuvia on noin 11 000 nimikettä. Loput ovat erilaisia lehtiä.

Tuotteiden keskihinnat vaihtelevat eurosta kymmeneen. Harvinaisuuksista saa pulittaa satasenkin.

Ison kataloginsa ansiosta Sarjismesta on yksi Suomen suurimmista divarialan yrityksistä.

Siitä huolimatta Tastulan kuukausituloista vain puolet tulee divarista. Toinen puoli tulee Otavalta, missä hän pyörittää aikakauslehtien tilauskauppaa.

– Tämä on minulle toimiva tapa. Saan joka päivä tehdä harrastukseni kanssa töitä, mutta ilman veistä kurkulla, koska toimeentulo ei ole pelkästään sen varassa, Tastula sanoo.

Pesäpallostadionia vastapäätä sijaitseva 50-neliöinen myymälä aloitti 2018. Liikkeeseen mahtuu esille noin 14 000 sarjista tai lehteä.

Lähes neljä vuotta kivijalassa ei ole tuonut yllätyksiä.

– Homma on mennyt niin kuin arvelinkin. Tämä on erikoisala, jossa vain netti tavoittaa tarpeeksi laajan yleisön. Yksinään pienen erikoisliikkeen kivijalka olisi tuhoon tuomittu, Tastula arvioi.

Kivijalalla on kuitenkin etunsa, kuten helpot sisään ostot.

– Väki tarjoaa ja tuo tavaraa suoraan tänne, mikä on minulle kätevää. Lisäksi kivijalkamyymälä antaa toiminnalle uskottavat raamit. Niin se on, vaikka eletäänkin 2020-lukua, Tastula sanoo.

Liikkeen ovet ovat auki joka toinen päivä, kolmesti viikossa. Päivittäin käy noin kolmesta kahteentoista asiakasta. Vilkkain päivä on lauantai.

– Asiakkaita käy harvakseltaan, mutta se ei haittaa. Kun olen myymälässä, lisäilen samalla tavaraa verkkokauppaan, Tastula selvittää.

Nettiostajille hinnan päälle tulevat postikulut. Maakunnallisesti vakiintunut tapa alkaa olla se, että asiakas ostaa tavaran verkosta ja noutaa sen samalla kun muutenkin asioi Seinäjoella.

– Ihmiset sopeutuvat minun aukioloaikoihini. Se on erikoisliikkeen etuja, Tastula toteaa.

Tastula on Seinäjoen toinen divariyrittäjä. Keskustassa toimii HeiDivari. Vanhan Vaasan läänin alueella ei ole enää muita alan kivijalkayrittäjiä.

Ehkä naisilla on parempi mielikuvitus, heille riittävät kirjat. Miehille pitää olla jotain kuvaa ajateltuna valmiiksi.
Harri Tastula

Sarjismestan keskimääräinen asiakas on 45–70-vuotias mies.

– 60–80-luvun lapset ja nuoret ovat tyypillisiä asiakkaita. Valitettavasti nykyteinit, 10–20-vuotiaat, puuttuvat kokonaan, Tastula sanoo.

Myös naisia käy vain vähän. Kun käy, he ostavat yleensä kirjoja.

Miksi naiset eivät lue sarjakuvia?

– Ehkä naisilla on parempi mielikuvitus, heille riittävät kirjat. Miehille pitää olla jotain kuvaa ajateltuna valmiiksi. Sarjakuva on myös nopeampi luettava. Ehkä sekin puhuttelee hätäisempää sukupuolta, Tastula pohtii.

Mitä sarjakuvien keräilyyn tulee, ikuisia kestomenestyjiä ovat esimerkiksi Korkeajännitys ja Tex Willer.

Sarjakuva-albumeissa vanhat tutut kuten Lucky Luke, Asterix ja Tintti ovat kysyttyjä edelleen.

– Lehtipuolella vanhat musiikkilehdet kuten Suosikit, Soundit ja Musat, kiinnostavat. Suosituin lienee 60–80-luvun Suosikki, varsinkin jos keskiaukeaman julisteliite on tallella, Tastula kertoo.

– Yllättävin uusi tuleminen on ollut 80–90-luvun aikakauslehdillä. Vanhoja Seura- ja Apu-lehtiä ei enää tarvitsekaan laittaa paperikeräykseen.

Ilmoita asiavirheestä