YIT:n hankekehitysjohtaja Timo Ketolaa harmittaa. Yhteistyöstä Seinäjoen kaupungin kanssa ei ole jäänyt hyvää makua.
– Näkyy, että toinen juna on ollut pitkään liikkeellä, Ketola sanoo.
Maanantai-iltana Seinäjoen kaupunginhallituksen eteen ilmestyi valmis sopimuspaperi Sukari Konsernin Ideaparkin rakentamisesta Seinäjoelle pitkään kaavaillun Lakeuden Ankkurin sijasta. Ankkuria eteenpäin vieneellä YIT:llä oli tieto, että Sukari Konsernia kiinnostaa tulla Seinäjoelle. Kevättalvella YIT ja Ideapark istuivat saman pöydän ääressä, mutta yhteistä näkemystä ei löytynyt.
Silti kaupunginhallituksen kokouksen tapahtumat tulivat yllättävinä. YIT ei saanut pyytämäänsä jatkoaikaa, jonka se olisi käyttänyt rahoituskierroksen järjestämiseen.
Kaksilla korteilla pelaaminen. Sammutetut lyhdyt. Päätöksenteon hygieenisyys. Tällaiset ilmaisut tulevat Ketolan mieleen viime hetken käänteen jälkeen.
– Lakeuden Ankkurin eteen on tehty valtavasti uhrauksia ja satsauksia. Sitä olisi syytä pikkuisen arvostaa.
Kaupungin ja YIT:n välejä tällainen toiminta ei riko, mutta muureja se rakentaa. Varovaisuus kasvaa oleellisesti.
Ideaparkin ja Toivo Sukarin suuntaan nihkeyttä ei synny. Jos Ideaparkin rakentaminen kilpailutetaan, tarjouspyyntö käsitellään YIT:ssä normaalein kuvioin.
Lakeuden Ankkuria Ketola pitää edelleen huippusuunnitelmana ja toivoo, että valtuustossa se ymmärrettäisiin. Ketolaa huolettaa esimerkiksi se, minkä hintaista toisen hankkeen raha on. Rahan hinta on osa kilpailukykyä.
– On suru ja sääli, jos seinäjokelaisilla ei riitä rohkeus katsoa rahoituskuviota maailmalta. Me haluaisimme kilpailuttaa rahan hinnan, se kortti jää nyt katsomatta, Ketola sanoo.
YIT:tä harmittaa julkisuudessa esiintynyt näkemys, että Lakeuden Ankkurin päällä on maattu kahdeksan vuotta. Ketola muistuttaa, että kaavahankkeesta tehtiin yhteistoimintasopimus vuonna 2008, jonka jälkeen asemakaavoitus venyi muun muassa valitusten takia.
Syksyllä 2008 alkoi myös talouskriisi. Ketolan mukaan kunnolla Lakeuden Ankkuria päästiin myymään vasta vuonna 2013. Samana vuonna Kesko tuli päätoimijaksi Ankkuriin ja suunnitelmia muutettiin hyvässä yhteistyössä Keskon kannalta sopiviksi.
Markkinointi oli vaimeaa, kunnes keväällä 2015 usko palautui.
– Silloin ei enää haikailtu niitä vuosien 2006–07 aikoja. Sopimuksia ruvettiin saamaan kasaan, pysyviä sellaisia päätoimijoiden kanssa.
YIT:n ja kaupungin välillä on ollut sopimus, jota YIT ei mielestään ole rikkonut. Esimerkiksi pitkä talouden kriisi täyttää kriteerit markkinatilanteen merkittävästä muutoksesta.
Neuvotteluissa on mennyt aikaa, kun ensin on haettu suurimpia toimijoita.
– Isot panevat ensin palikkansa paikalleen. Näissä veivauksissa menee yllättävän pitkiä aikoja välillä. Uudella konseptilla keskustelut alkavat uudestaan taas.
Ketolan mukaan ideana on ollut tehdä nimenomaan tasokas kauppakeskus. Suunnitelmassa on huomioitu sekin mahdollisuus, että myöhemmin paikalle voidaan parkkeerata iso ulkomaalainen toimija, olkoon sitten vaikka Ikea. Tämä voitaisiin tehdä jo rakennetun kauppakeskuksen siitä häiriintymättä.
– Isolla halulla olemme kehittäneet eteläpohjalaisille sopivaa paikkaa, sanoo Ketola, joka sanoo olevansa lapualainen, joka on tottunut käymään Seinäjoella ostoksilla.
Vuokralaismarkkinoinnissa mukana olleen Norteconin toimitusjohtaja on kauhajokelainen Tero Lassila ja Keskon Jari Alanen paljasjalkainen seinäjokelainen.
– Eteläpohjalainen näkökulma on ollut. Itselle tätä on tehty.
HANNU PUROLA
