Yhteiskuntasopimuksen synnytystuskat ovat olleet melkoiset. Neuvottelut ovat jatkuneet yli kymmenen kuukautta ja välillä neuvotteluyhteys on ollut kokonaan poikki. Hallitus joutui laittamaan jopa omat korvaavat lakiesityksensä valmisteluun, kun tulosta ei näyttänyt syntyvän. Kaikki tämä aiheutti paljon huolta kansalaisissa ja myös meissä päättäjissä.
Maanantaina valkoinen savu vihdoin nousi työnantajien ja työntekijöiden neuvottelupöydästä. Yhteiskuntasopimuksesta on nyt olemassa ensimmäistä kertaa valmis esitys, jolla on mahdollisuus tulla hyväksytyksi. Tämä on merkittävä edistysaskel ja teko, jollaista Suomessa ei ole aikaisemmin nähty. Aito osoitus suomalaisesta yhteistyökyvystä.
Yhteiskuntasopimus on työnantajien, työntekijöiden ja hallituksen välinen sopimus, jonka tavoitteena on parantaa Suomen taloudellista kilpailukykyä. Tämä tapahtuu työvoimakustannuksia laskemalla ja työn tekemistä joustavoittamalla. Seurauksena yritysten toiminta helpottuu ja myös julkinen talous vahvistuu, kun työn hinta laskee. Työllisyyden uskotaan paranevan jopa kymmenillä tuhansilla työpaikoilla, jos sopimus saadaan voimaan tavoitteiden mukaisesti.
Tavoite on kunnianhimoinen ja välttämätön, mutta sen vaatimat keinot ovat osoittautuneet kerta toisensa jälkeen kompastuskiviksi. Nyt julkaistu sopimusesitys määrittelee kolme askelta, joilla vaadittu vaikutus pitäisi saada aikaan. Ensimmäiseksi palkasta perittäviä työnantajamaksuja siirretään hieman enemmän työntekijän maksettavaksi. Työnantajan kustannukset laskevat, mutta työntekijä maksaa enemmän. Toiseksi vuosittaista työaikaa pidennetään 24 tunnilla eli kolmella päivällä vuodessa. Kolmas keino on julkisen puolen työntekijöiden lomarahojen leikkaaminen 30 prosentilla seuraavien kolmen vuoden ajaksi.
Muita leikkauksia ei sopimusesitykseen sisälly. Esimerkiksi sairausajan palkka, arkipyhät, sunnuntailisät ja vuosilomat pysyisivät samanlaisina kuin ennenkin. Sopimusesityksen vaikutus työvoimakustannuksiin olisi vajaat neljä prosenttia. Hallitus oli ennakkoon asettanut tavoitteeksi viisi prosenttia, mutta tämänkin tason vaikutus olisi reipas askel eteenpäin.
Joitakin asioita yhteiskuntasopimukselta olisi kuitenkin toivonut enemmän. Erityisesti yrittäjien tärkeänä pitämä paikallinen sopiminen jää jälkeen siitä, mitä on odotettu ja toivottu. Mahdollisuus sopia työehdoista työpaikoilla olisi täysin ilmainen tapa joustavoittaa ja helpottaa sekä yritysten että työntekijöiden työskentelyä. Vaikutukset olisivat samoja, joita yhteiskuntasopimuksen muulla kokonaisuudellakin tavoitellaan.
Suomen yrittäjät ovat jo ehtineet ilmaista oikeutettua pettymystään neuvottelutulosta kohtaan. Vaikka suunta on oikea ja sopimuksen aikaansaaminen myönteinen asia, voi näihin moitteisiin yhtyä. Meidän tulee muistaa, että yritysten menestyminen on tärkeää, kun haetaan ratkaisuja talouden tervehdyttämiseen.
Lasse Hautala
Kirjoittaja on kansanedustaja (kesk.) Kauhajoelta.