Ulko- ja turvallisuuspolitiikan Kultaranta-keskusteluissa Naantalissa yhdysvaltalaiset asiantuntijat maalasivat lohduttoman kuvan transatlanttisen liittolaisuussuhteen tilasta.
– On tarpeen esittää tämä tylysti eurooppalaiselle yleisölle: Eurooppa ei ole Yhdysvalloille enää se tärkeysjärjestyksessä ensisijainen näyttämö, eikä Venäjää nähdä uhkana vaan mahdollisuutena, sanoi paneelissa Jeremy Shapiro, European Council on Foreign Relations -ajatushautomon tutkimusjohtaja.
Yhdysvaltain presidentillä Donald Trumpilla ei juuri ole lämpimiä tunteita Atlantin vastarannalle, Shapiro sanoo.
– Hän vihaa Eurooppaa, hän vihaa EU:ta eikä hän ole Naton fani. Hän syyttää EU:ta golfkenttänsä estämisestä Euroopassa ja on sanonut, että EU on juoni Amerikkaa vastaan, Shapiro sanoo.
Shapiro peräänkuuluttaa eurooppalaisilta puolustusmenojen kasvattamisen ohella poliittisen vastuunkannon lisäämistä Euroopan turvallisuudesta. Sen pitäisi näkyä esimerkiksi siten, että Euroopan Nato-joukkojen komentajaksi olisi ehdolla eurooppalainen.
Virka on aina tähän asti kuulunut yhdysvaltalaiselle kenraalille, ja eurooppalaiset ovat olleet haluttomia muuttamaan tätä järjestelyä.
– Jos eurooppalaiset eivät osaa edes kuvitella eurooppalaista komentajaa, he eivät ole tosissaan vastuun ottamisesta.
"Tarvitsemme haasteeseen tarttuvan Euroopan"
Brittiläistä Royal United Services Institute -ajatushautomoa johtava yhdysvaltalaisasiantuntija Rachel Ellehuus sanoi paneelissa, ettei Yhdysvallat ole kokonaan kääntämässä selkäänsä Euroopalle, mutta irrottautumisen suuntaan tuuli kuitenkin puhaltaa.
– En usko, että Yhdysvallat vetäytyy Natosta huomenna tai että kaikkia joukkoja vedetään Euroopasta huomenna, mutta tämä siirtymä on aloitettava.
Aiemmin Nato-tehtävissä useita vuosia työskennellyt Ellehuus kertoi Suomen edustavan sitä ajattelua, jota tarvitaan nyt muuallakin Euroopassa.
– Suomi edustaa sitä suuntaa, johon Euroopan on mentävä. Ymmärrätte omavaraisuuden ja kokonaisvaltaisen turvallisuusajattelun.
– Olemme näheet Trumpin hallinnolta, että he ovat hyviä häiritsemisessä ja hajottamisessa, mutta eivät rakentamisessa. Tarvitsemme Euroopan, joka tarttuu haasteeseen, Ellehuus sanoi.
Ellehuusilla ei ole luottoa siihen, että Ukrainan sota olisi pian päättymässä, sillä kannustimia siihen ei ole tarpeeksi. Hänen mukaansa Yhdysvaltain ei missään tapauksessa pidä tunnustaa Venäjän miehittämiä Ukrainan alueita osaksi Venäjää, eikä se hallinnolta helposti onnistuisikaan.
– Se lähettäisi vaarallisen merkin, jonka seuraukset olisivat vakavia. Krimin tunnustaminen (osaksi Venäjää) vaatisi kongressin päätöstä, Ellehuus sanoi.
Kultaranta-keskustelut jatkuvat tiistaihin.
Israelin ja Iranin konfliktin varjossa
Presidentti Alexander Stubb pääsi tänään avaamaan vuotuiset Kultaranta-keskustelut niiden nimen mukaisella näyttämöllä Naantalissa presidentin kesäasunnon kunnostamisen jälkeen.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan kesätapahtuman ylle heitti synkän pilvensä Israelin ja Iranin kärjistynyt konflikti. Mediatapaamisessa Stubb sanoi, että kansainvälisen keskustelun "fokus nyt hyvin vahvasti" Israelin ja Iranin välisessä konfliktissa, joka uhkaa jättää varjoonsa Gazan kaistan humanitaarisen tilanteen ja Ukrainan sodan.
Stubb kertoi keskustelleensa tänä aamuna Israelin presidentin Isaac Herzogin kanssa konfliktista. Stubb kertoi puhuneensa Herzogin kanssa saadakseen paremman tilannekuvan. Stubb kertoi kysyneensä Herzogilta muun muassa, millainen Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun ja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin suhde on tällä hetkellä.
– Vastaus oli, että keskusteluyhteys on suora ja avoin, Stubb kertoi.
Stubb: Trumpilla "kädet täynnä"
Stubb sanoi, ettei ole itse keskustellut Trumpin kanssa Israelin ja Iranin tilanteesta konfliktin kärjistyttyä viime päivinä. Sunnuntaina Stubb antoi Ylen haastattelussa ymmärtää, että hänellä on suora numero Trumpille.
– Olen hyvin tietoinen siitä, että hänellä on kädet täynnä juuri nyt tätä yksittäistä konfliktia.
Stubb kuitenkin kertoi puhuneensa tänä aamuna Norjan pääministerin Jonas Gahr Stören kanssa, joka puolestaan oli keskustellut Trumpin kanssa juuri Iranin tilanteesta.
Iran on viime vuosina ollut Venäjän harvoja liittolaismaita, joka on antanut sotilaallista tukea Venäjän hyökkäyssodalle Ukrainassa. Israelin ja Iranin konflikti heikentää Iranin mahdollisuuksia tukea Venäjää, arvioi Stubb.
– Kaikki liittyy kaikkeen. Näkisin, että Iranin kapasiteetti tuottaa, myydä ja siirtää omaa ohjustuotantoaan Venäjän suuntaan on rajallinen tämänkin iskun takia, Stubb sanoo.
Iranin kyvykkyydet heikkenivät merkittävästi jo aiemmassa iskujen vaihdossa Israelin ja Iranin välillä noin kahdeksan kuukautta sitten, Stubb lisää.
– Tietojemme mukaan Iranilla oli tämän viimeisimmän iskun aikaan jäljellä noin 2 000 ohjusta, nyt enää 1 500. Kyllä tässä tavalla tai toisella on nyörit poikki sotilaallisella puolella.
Stubbin mukaan sotilaallisen pelin ohella paljon riippuu Yhdysvaltojen lähestymisestä ulkopoliittiseen peliin konfliktin ympärillä.
– Nythän se riippuu siitä, haluaako presidentti Trump tuoda Venäjän mukaan neuvottelemaan jonkinnäköistä uutta diiliä Iranin kanssa, Stubb sanoo.
Ei näe lisäarvoa Palestiinan tunnustamiselle
Stubb toisti myös kantansa, jonka mukaan Suomen ei juuri nyt kannata tunnustaa Palestiinan valtiota. Tunnustaminen halutaan tehdä sellaisella hetkellä, että siitä olisi hyötyä.
Tälle viikolle suunniteltu Ranskan ja Saudi-Arabian johtama YK-kokous kahden valtion mallin tiimoilta lykkääntyi Israelin ja Iranin konfliktin takia.
– Olisin itse matkustanut sinne saadakseni paremman tilannekuvan, Stubb sanoi.
– Israelin hyökkäys Iraniin vaikuttaa kokonaisuuteen. Se vaikuttaa yhtäältä Israelin suhteeseen Saudi-Arabiaan ja arabivaltioihin, ja se vaikuttaa myös Palestiinan tilanteeseen.
Stubb sanoi tehneensä keskustelustaan Herzogin kanssa sen johtopäätökseen, että Israel haluaa tuhota Iranin kohdalla kolme pilaria, eli Iranin tukemat terroristijärjestöt, maan ohjukset sekä ydinaseohjelman. Vasta sen jälkeen siirryttäisiin kohti keskusteluja.
– Monimutkainen tilanne, jossa Suomen vaikutusvalta tällä hetkellä on rajallinen, riippumatta siitä, mitä me teemme.
Stubb ei näe, että Suomen tunnustus hyödyttäisi millään tavalla nykytilannetta tai edistäisi konfliktin ratkaisemista.
– En halua vähätellä Suomen vaikutusvaltaa, mutta kansainvälisen politiikan keskiössä ei nyt ole se, tunnustaako Suomi Palestiinan. Tällä hetkellä en näe mitään lisäarvoa tunnustamiselle.
Avaus Baltian maiden kanssa
Ensimmäisen paneelikeskustelun avanneessa puheenvuorossaan Stubb myös korosti sitä, että pienenä maana Suomi voi vaikuttaa ensisijaisesti arvojen ja intressiensä kautta, mutta ei niinkään voimapolitiikan kautta.
Stubbin mukaan arvot, intressit ja valta ovat ulkopolitiikan kolme pilaria, joita eri maat painottavat eri tavoin.
– Suomen kaltainen suhteellisen pieni maa voi pelata arvoilla ja intresseillään, mutta valtamme on rajallista, Stubb sanoi.
Ensimmäisessä paneelikeskustelussa avauspuheenvuoron pitänyt Stubb keskusteli Latvian presidentti Edgars Rinkevicsin ja Viron presidentti Alar Karisin kanssa.
Kesäranta-keskusteluihin osallistuu suuri määrä ministeritason päättäjiä sekä korkean profiilin asiantuntijoita ympäri maailmaa, mukaan lukien suuri määrä vieraita globaalin etelän maista, Stubb korosti mediatapaamisessa.
Tänä vuonna keskustelutapahtuman teemaksi on kerrottu ”Muuttuva maailmanjärjestys – vanha ja uusi maailma kohtaavat”. Kultaranta-keskusteluihin on tänä vuonna kutsuttu noin 140 keskustelijaa yhteiskunnan eri aloilta, tiedotti presidentin kanslia toukokuussa.
Keskustelujen moderaattoreina toimii kaksi kansainvälisesti tunnettua televisiotoimittajaa, yhdysvaltalaiskanava CNN:n ankkuri Fareed Zakaria sekä uutistoimisto Bloombergin Francine Lacqua.