Tämän kevään ylioppilas Mikael Liimatainen opiskeli lukioaikanaan englantia, espanjaa, ruotsia, latinaa, italiaa ja viroa.
Tärkein näistä kielistä on Liimataiselle ruotsi, jonka hän kirjoitti äidinkielenään ja yllättyi saatuaan arvosanaksi laudaturin.
– Äidinkieleni on suomi, mutta ruotsin kieli on minulle osa kielellistä identiteettiä ja suomalaisuutta, Liimatainen kertoo STT:lle.
Liimatainen kirjoitti yhteensä yhdeksän laudaturia ja kaksi eximiaa, mikä tekee hänestä Ylioppilastutkintolautakunnan mukaan yhden kevään toiseksi parhaimmilla papereilla valmistuvista ylioppilaista. Laudaturit Liimatainen kirjoitti yhteensä kahdeksasta aineesta.
– Olen aina tykännyt hirveästi kielistä ja opiskelen monia kieliä vapaa-ajalla.
Vapaa-aikana Liimatainen on perehtynyt muun muassa ukrainan kieleen sekä mandariinikiinaan. Latinaa hän opiskeli itsenäisesti, jotta pystyi kirjoittamaan aineen ylioppilaskirjoituksissa.
20-vuotias Liimatainen suoritti lukion neljässä vuodessa. Kielivalikoima ratkaisi sen, että Liimatainen halusi opiskella Kouvolassa juuri Yhteislyseossa.
Päätös opiskelumaasta selvä
Liimataisen tulevaisuudensuunnitelmatkin liittyvät kieliin, sillä hän on hakenut Uppsalan yliopiston Språkvetarprogrammetiin. Päätös hakea Ruotsiin opiskelemaan oli selvä koko lukioajan. Hänen aikomuksenaan on opiskella pääaineena espanjaa ja pyrkiä ehkä konferenssitulkiksi.
– Tässä on toki muitakin vaihtoehtoja, ja lopulta ei tiedä, mihin tie vie.
Uppsalaan haetaan opiskelijaksi ylioppilastodistuksen perusteella. Liimatainen on laskeskellut, että hänen todistuksellaan pitäisi päästä haluttuun opinahjoon.
Pyrkiminen ruotsalaiseen yliopistoon on Liimataisen mukaan vapauttanut lukiossa aikaa sellaisille kursseille, jotka oikeasti kiinnostavat.
– En ole kirjoittanut pitkää matematiikkaa, koska se ei tuo minulle samanlaista hyötyä kuin se tuo Suomessa opiskelemaan hakiessa, Liimatainen kertoo.
Osaa opiskelukavereista pitkän matematiikan opiskelu on kuitenkin tuntunut ohjailevan enemmän, koska Suomessa arvosanasta saatavat pisteet ovat tärkeitä monille aloille hakiessa.
– Olen huomannut sen, että lähipiirissä ihmiset pohtivat sitä, minne hakevat, ensikertalaisuuskiintiöitä ja myös sitä, mitä kannattaa kirjoittaa.
Intohimona oppiminen
Liimatainen kertoo, että lukio-opinnot vaativat ponnistelua.
– Kyllähän se on rankkaa ja kyllähän siihen saa kulutettua aikaa. Nimimerkillä "kokemusta on".
Se, että oppiminen on Liimataiselle intohimo, on auttanut eteenpäin, samoin kuin kiinnostavien kurssien painottaminen.
Liimatainen on ehtinyt tehdä muutakin kuin opiskella. Omien sanojensa mukaan hän on "jokapaikanhöylä". Hän on ollut mukana Kouvolan Yhteislyseon vuosijulkaisun toimituksessa kolmena vuonna, joista kaksi päätoimittajana.
Lisäksi hän oli neljäntenä lukiovuonna opiskelijakunnan hallituksessa. Tällä hetkellä Liimatainen on myös Kouvolan vasemmistoliiton puheenjohtaja.
Yli 25 000 uutta ylioppilasta
Tänä keväänä valmistuvista ylioppilaista eniten laudatureja kirjoitti helsinkiläisen Ressun lukion ylioppilas, kerrotaan Ylioppilastutkintolautakunnasta. Hän kirjoitti 11 laudaturia ja sai arvosanapistemäärältään kevään parhaan tutkintotodistuksen eli 77 pistettä.
Mikael Liimataisen lisäksi kokelaat Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun lukiosta ja Tikkurilan lukiosta kirjoittivat yhdeksän laudaturia.
Tänä keväänä valmistuu noin 25 400 uutta ylioppilasta, mikä on noin 600 enemmän kuin viime keväänä. Ylioppilastutkintolautakunnan mukaan ylioppilaita valmistuu vielä lisää, kun kokelaat saavat suoritettua puuttuvat opintonsa.
Kevään ylioppilastutkinnon kokeisiin ilmoittautui yhteensä reilut 48 000 kokelasta. Ilmoittautumisia eri tutkintoaineisiin ja oppimääriin oli yhteensä noin 140 000. Äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen lisäksi eniten ilmoittautumisia oli englannin pitkän oppimäärän sekä matematiikan pitkän ja lyhyen oppimäärän kokeisiin.
---
Korjattu aiempaa uutista klo 17.08: Uusista ylioppilaista kolme, ei kaksi, kirjoitti yhdeksän laudaturia. Liimatainen on yksi kevään toiseksi parhaimmilla papereilla valmistuvista ylioppilaista, ei toinen heistä.
