Ähtärin aluesairaalan sekä monen muunkin hyvin toimivan ja hyväkuntoisen hoitolaitoksen lopettaminen on osoittautunut typerimmäksi päätökseksi, mitä maaseutua kohtaan on viimeisen vuosikymmenen aikana tehty. Maaseudun elinvoimaa, palvelutasoa ja vetovoimaa on tuhottu huonoilla poliittisilla päätöksillä jopa omien toimesta. He ovat mukailleet johtajiensa keskittämisen tahtoa isompien paikkakuntien edun mukaisesti.
Päätökset esimerkiksi Seinäjoelle keskittämisestä tehtiin oman alueen paikallispoliitikkojen kannattamana viime vuosikymmenen aikana.
Sitten keksittiin vielä hölmöilyä täydentämään sote-uudistus. Se aiheutti lopullisesti sen, että rahat hupenevat johtajien ja luottamushenkilöiden palkkoihin ja kokouskuluihin. Ja kaiken kukkuraksi vielä alueellisiin puoluetukiin.
Byrokratian pyörittäminen maksaa runsaasti rahaa.
Sote-uudistuksen puoltajat esittivät laskelmia miljardien eurojen säästöistä ja palvelujen paranemisesta. Kaikessa kävikin toisinpäin. Aivan, kuten itsekin olen kirjoittanut ja todistellut päättäjille eri kokouksissa.
Nyt sairaalahoitoon pääsy on pitkittynyt kuukausilla kiireellisissäkin lonkka- ym. kipuhoitoa vaativissa leikkauksissa.
Tässä huonontuneessa tilanteessa lopetettiin noin kymmenen vuotta sitten pidetty Ähtärin aluesairaala. Nyt sen uudelleen käyttöön ottamiseen on herätty. Ähtärissä ja naapurikunnissa on kerätty nimilistoja, jotka ovat tuhannet ihmiset allekirjoittaneet. Somessa ja lehtien palstoilla on kirjoitettu, miten Ähtärin aluesairaalan palveluja tarvitaan ehdottomasti tässä ajassa. Onhan sairaalan tarve lisääntynyt ikääntyneiden määrän mukana.
Kansalaiset ovat heränneet hyvän ja tärkeän toiminnan takaisin saamiseksi. Suuret määrät Kuusiokuntien ja Suomenselän alueen asukkaista ja myös jotkut paikalliset poliittiset päättäjät ovat tuskastuneet vallitsevaan tilanteeseen. Asukkaat vaativat julkisesti, omilla nimillään ja nimettömästi parannusta nykyiseen tilanteeseen. Näin lopputilin saaneet sairaanhoidon ammattilaisetkin pääsisivät takaisin töihin, eikä heidän tarvitsisi muuttaa muihin Pohjoismaihin työn perässä.
Kustannuksia säästyisi ja palvelut paranisivat laajasti. Hoitoon pääsy nopeutuisi ja välimatkat lyhenisivät.
Tuhannet ihmiset toivovat, että paikalliset kunta- ja muut poliitikot ottaisivat järjen käteensä ja kuuntelisivat ja kunnioittaisivat kansalaisten tahtoa. Samalla mietittäisiin maalaisjärjellä sitä, kuinka paljon säästöjä Ähtärin aluesairaan toiminnan käynnistäminen todellisuudessa toisi.
On suorastaan kansallinen häpeä, että hyväkuntoinen hoitolaitos pidetään tyhjän panttina samalla, kun hoitojonot pitenevät ja laajan maaseudun asukkaat kärsivät.
Olisiko se mahdollista, että mikäli julkinen valta ja poliittiset päättäjät eivät ymmärrä asian tärkeyttä niin lääkärit ja hoitajat hankkisivat rakennuksen omistukseen ja perustaisivat Ähtärin sairaalasta yksityisen palvelulaitoksen? Onhan mm. ähtäriläissyntyisiä erikoislääkäreitä runsaasti muilla paikkakunnilla.
Olen esittänyt ideaa joillekin lääkäreille, joten ehkäpä jollain tahoilla aletaan yritystoimintaa kehittelemään.
Pentti Hautala
KuusSoten hallituksen vuosien päättäjä
Töysä