WWF vaatii lu­pauk­sia la­kiuu­dis­tuk­sis­ta, MTK:n mukaan raakut ovat suo­jel­ta­vis­sa jo ny­ky­lain­sää­dän­nöl­lä

Raakku puhtaassa vedessä metsäkoneen joenylityspaikan yläpuolella Hukkajokella Suomussalmella 23. elokuuta 2024. . LEHTIKUVA / HANNU HUTTU
Raakku puhtaassa vedessä metsäkoneen joenylityspaikan yläpuolella Hukkajokella Suomussalmella 23. elokuuta 2024. . LEHTIKUVA / HANNU HUTTU

Ympäristöjärjestö WWF vaatii Suomen hallitukselta ja metsäsektorilta toimia vesiensuojelun tehostamiseksi ja lajiston turvaamiseksi.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) tapaa tänään teollisuuden puunostajia Suomussalmen raakkutuhoon liittyen.

WWF kertoo odottavansa Mykkäsen ilmoittavan tapaamisen jälkeen metsäalaa sitovien lakiuudistusten valmistelusta.

– Hallituksen pitää säätää laki, joka takaa raakkuvesistöjen varsille 50 metrin suojavyöhykkeen. Vähintään 30 metriä leveitä suojavyöhykkeitä tarvitaan myös muiden vesistöjen rannoille. Lisäksi metsäojituksista pitää tehdä luvanvaraisia, WWF:n johtava metsäasiantuntija Mai Suominen sanoo tiedotteessa.

WWF:n mukaan mikään lainsäädäntö ei tällä hetkellä edellytä suojavyöhykkeiden eli hakkuilta säästettävien metsäkaistaleiden jättämistä vesistöjen varteen eikä ojituksille ole käytännössä rajoituksia.

MTK: Ei tarvetta uudelle lainsäädännölle

Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK taas totesi, että raakkujen suojelemiseksi ei tarvita uutta lainsäädäntöä. Liiton mukaan erityisen suojeltujen raakkujen elinpaikat ovat suojeltavissa jo nykylainsäädännöllä.

MTK:n mukaan tapaamisessa ei ole mahdollista sopia mitään yksityisten maanomistajien metsien käytöstä. Liiton mukaan teollisuus ei voi yksin sopia puumarkkinoita koskevista asioista.

– On erikoista, jos puun ostajat ja ministerit päättävät keskenään siitä, mitä yksityisten maanomistajien metsissä tehdään. Ilman sitoutumista korvauksiin yksityismaat sosialisoitaisiin yhteiseksi hyväksi, MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin sanoo tiedotteessa.

MTK:n mukaan metsätalouden vaikutuksista raakkuun tarvittaisiin aiempaa selkeämpää tietoa toimintaohjeiden perustaksi.

– Ely-keskuksen 45 metrin suojakaistasuositukselle on ollut vaikea löytää selkeää tietolähdettä. Suojakaistan täyden käsittelemättömyyden sijaan pitäisi tarkastella esimerkiksi jatkuvan kasvatuksen mahdollisuuksia, MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola sanoo tiedotteessa.

Ilmoita asiavirheestä