Maailman terveysjärjestö WHO on nostanut Suomen tapauksen esiin varoittavana esimerkkinä siitä, millaisia vaikutuksia lääkeomavastuun korotuksella voi olla.
WHO viittaa Juha Sipilän (kesk.) hallituksen vuonna 2017 tekemään päätökseen, joka korotti diabeteshoidossa käytettävien lääkkeiden omavastuita.
Pääasiassa tyypin 2 diabeteksen hoidossa käytettävien muiden kuin insuliinilääkkeiden omavastuu muuttui 4,50 euron kiinteästä osuudesta ostokertaa kohden 35 prosenttiin lääkkeen hinnasta.
Uudistuksen jälkeen joidenkin potilaiden kohdalla omavastuu saattoi nousta jopa sadoilla euroilla vuodessa. WHO:n mukaan tapaus osoittaa, miten aluksi pieneltä vaikuttava muutos lääkekorvausjärjestelmässä voi johtaa merkittäviin vaikutuksiin potilaille.
Taloudelliset vaikeudet yleistyivät
Lainsäädännön tultua voimaan vaikutuksia on tutkittu useassa vertaisarvioidussa suomalaistutkimuksessa, kertoo Turun yliopisto tiedotteessaan.
Tiedotteen mukaan suomalainen tutkijaryhmä laati tutkimuksista jo vuonna 2022 kansallisen politiikkasuosituksen.
– Tutkimustemme mukaan taloudelliset vaikeudet lääkkeiden hankinnassa yleistyivät omavastuun noston jälkeen, ryhmän tutkija Hanna Rättö kertoo tiedotteessa.
Suomalaistutkimusten mukaan omavastuukorotus heikensi ihmisten mahdollisuuksia maksaa diabeteslääkkeensä ja lisäsi toimeentulotuen käyttöä lääkeomavastuiden kattamisessa. Lisäksi uudistus vähensi diabeteslääkkeiden kulutusta ja lisäsi potilaiden tyytymättömyyttä diabeteshoitoon.
Yliopiston mukaan Suomessa diabetesta sairastaa noin 6 prosenttia väestöstä ja koko Euroopassa noin 7 prosenttia. Heistä moni tarvitsee jatkuvaa lääkehoitoa.
WHO ohjeistaa päätöksentekijöitä
WHO:n Barcelonan toimiston yksikkö laati maailmanlaajuisen politiikkasuosituksen suomalaisen politiikkasuosituksen sekä myöhemmin kertyneen tutkimusnäytön pohjalta. Suositusta oli laatimassa WHO:n asiantuntijoiden lisäksi myös suomalaisen suosituksen tehnyt tutkijaryhmä. Suositus perustuu pääosin kuuteen tutkimukseen, joissa tarkasteltiin Suomessa tehdyn lääkeomavastuun korotuksen vaikutuksia potilaille.
Se, että WHO käyttää omissa toimenpidesuosituksissaan suomalaistutkijoiden ehdotuksia, vahvistaa Suomen asiantuntijoiden asemaa globaaleina vaikuttajina terveyspoliittisissa kysymyksissä, Turun yliopiston tiedotteessa todetaan.
WHO kehottaa suosituksessaan päätöksentekijöitä käyttäjämaksujen huolelliseen suunnitteluun. WHO:n mukaan käyttäjämaksuissa on otettava huomioon ihmisten maksukyky sekä lääkkeiden välttämättömyys.
Suomen tapauksessa prosenttiperusteiset maksut siirsivät taloudellista riskiä sairausvakuutukselta potilaille. Käytössä olevat suojausmekanismit, kuten vuotuinen maksukatto ja mahdollisuus hakea toimeentulotukea, eivät riittäneet WHO:n mukaan estämään kielteisiä vaikutuksia.
WHO:n kansainvälisen suosituksen mukaan lääkkeiden omavastuiden haittoja voidaan pyrkiä vähentämään muun muassa vapauttamalla pienituloiset ja pitkäaikaissairaat maksusta, asettamalla vuotuinen maksukatto sekä korvaamalla prosenttiosuuksiin perustuvat maksut kiinteillä maksuilla.
