Wag­ner-joh­ta­jan kuolema voi johtaa koko palk­ka­so­ti­las­yh­tiön kaa­tu­mi­seen – asian­tun­ti­ja ar­ve­lee, että osa Wag­ner-jou­kois­ta voi hautoa kostoa

Palkkasotilasyhtiö Wagnerin tulevaisuus on epäselvä keskiviikkoisen lentoturman vuoksi. LEHTIKUVA/AFP
Palkkasotilasyhtiö Wagnerin tulevaisuus on epäselvä keskiviikkoisen lentoturman vuoksi. LEHTIKUVA/AFP

Palkkasotilasyhtiö Wagnerin tulevaisuus on epäselvä keskiviikkoisen lentoturman vuoksi.

Helsingin yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg arvioi perjantaina Wagnerin organisaationa olevan mennyttä, sillä koneessa oli Wagner-johtaja Jevgeni Prigozhinin lisäksi myös yhtiön kakkosmies Dmitri Utkin.

– Se oli kuitenkin kiinni Prigozhinin ja Utkinin maineessa, käytännön tietotaidossa ja verkostoissa, joilla ylläpidettiin suhteita sekä Kremliin että paikallisiin tahoihin ulkomaan operaatioissa, hän kertoo.

Hän ihmettelee, miten Wagnerin ylintä johtoa on kuljetettu samassa koneessa.

– Ei se ole normaali käytäntö edes pienemmässä ja vähemmän riskialttiissa firmassa, Forsberg sanoo.

Hänen mukaansa yksi teoria on, että Prigozhin olisi ajatellut hänen korvaamattomuutensa suojelevan häntä.

Mikä on Wagner-joukkojen tulevaisuus?

Wagnerin henkilöstöä arvellaan rekrytoitavan Venäjän puolustusvoimiin ja pienempiin palkka-armeijoihin, jotka pysyvät tiukemmin Kremlin otteessa. Wagnerin Afrikan ja Lähi-idän operaatioiden jatkamiseen on Kremlillä intressejä, Forsberg sanoo.

– Ne integroidaan tiiviimmin suoraan Kremlin tai puolustusministeriön alaisuuteen, hän arvioi.

Isompi kysymysmerkki on Forsbergin mukaan Wagnerin joukot Valko-Venäjällä. Ei ole tiedossa, hajotetaanko joukot kokonaisuudessaan, tai pystyykö Valko-Venäjän johto ylläpitämään palkka-armeijaa. Kapinaan osallistuneet Wagnerin sotilaat saattavat pelätä Venäjälle palaamista, Forsberg pohtii.

Yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War kertoi perjantaina satelliittikuvien tietoihin nojautuen, että Wagner olisi purkanut jo merkittävän osan teltoistaan Valko-Venäjän Tselin leiriltä. Ajatushautomon mukaan Venäjän puolustusministeriö rekrytoi jo Wagnerin nykyisiä ja entisiä taistelijoita perustamiinsa uusiin palkkasotilasyrityksiin korvaamaan Wagnerin operaatioita ulkomailla.

Ilmapiiri kiristyy Venäjällä

Forsberg arvelee, että osalla palkka-armeijan jäsenistä on halu kostaa johtajiensa kuolema. Uutta koordinoitua kapinan yritystä hän pitää hyvin epätodennäköisenä.

Venäjällä lentoturma vaikuttanee Forsbergin mukaan ilmapiirin ja sananvapauden kiristäjänä.

– Tämä on ensisijaisesti kurinpalautus, hän kiteyttää viitaten Prigozhiniin ja erinäisiin sotabloggareihin, jotka ovat arvostelleet Venäjän sotilasjohtoa avoimesti.

Forsbergin mukaan vaikutuksia voi olla myös Venäjän asevoimien sisällä. Jos päteviä johtajia siirretään sivuun Kremlille lojaalien ehdokkaiden tieltä, voi se johtaa pelkoon, että asiallisenkin kritiikin antaminen on hankalaa.

– Sehän johtaa helposti organisaatioiden jonkinlaiseen halvaantumiseen, hän toteaa.

Koneen syöksyn syy on arvoitus

Prigozhinin kuolemaan johtaneiden syiden spekulaatiot ovat jatkuneet perjantaina. Lentoturman todennäköisimmiksi aiheuttajiksi on arvioitu toisesta koneesta tai maasta ammuttua ohjusta tai koneen sisälle asennettua räjähdettä. Onnettomuuspaikalta löytyvä todistusaineisto voisi kertoa turman aiheuttajasta, arvioi lento-onnettomuustutkija Ismo Aaltonen STT:lle.

Aaltonen on kansainvälinen lento-onnettomuustutkinnan asiantuntija ja Onnettomuustutkintakeskuksen entinen johtava tutkija. Hän on myös Puolustusvoimien entinen hävittäjälentäjä.

– Onnettomuustutkijana selvittäisin todistusaineiston perusteella sen, mitä vaihtoehtoja voidaan pois sulkea. Esimerkiksi lentokoneen sisällä olevasta räjähteestä näkyy jäljet, hän kertoo.

Ohjuksesta taas jää sirpaloitumisjäljet ulkoa sisäänpäin.

Aaltosen mukaan koneen perärungon irtoaminen ja löytyminen varsinaisen onnettomuuspaikan ulkopuolelta kielii siitä, että kone on mennyt kappaleiksi jo ilmassa.

– Tekninen vika, jossa kone hajoaa tuolla tavoin, että siipiä ja perärunko irtoaa, on aika kaukaa haettu, hän kertoo.

Onnettomuudesta on aloitettu Aaltosen mukaan rikostutkinta, mutta julkisuudessa ei ole kerrottu onnettomuustutkijoiden läsnäolosta turmapaikalla.

– Mutta jos siellä nähdään heti, että tämä on tahallinen teko, niin voi olla, että onnettomuustutkijat eivät edes sinne asti mene.

Turmakone on brasiliainen Embraer Legacy 600. Aaltosen mukaan normaalissa tilanteessa paikallisten tutkijoiden lisäksi esimerkiksi koneen valmistajatehtaan edustajat tulisivat mukaan tutkintaan. Riippumattomia ulkomaalaisia tutkijoita tullaan tässä tapauksessa tuskin näkemään onnettomuuspaikalla.

Ilmoita asiavirheestä