Korvauskelvottomat pellot saadaan vihdoin korvauskelpoisuuden piiriin eri puolilla Suomea.
Viljelijöitä on korventanut vuosikymmenet vuonna 2006 silloisen keskustalaisen maatalousministerin päätös lopettaa korvauskelpoisuuksien myöntäminen uusille peltolohkoille.
Päätös iski kipeästi moniin viljelijöihin, jotka olivat raivanneet peltolohkoja EU:n maatalouspolitiikan rakennehaasteisiin vastaamiseksi.
Hehtaaria kohden tukimenetykset ovat olleet jopa 300–400 euron suuruisia. Noin 20 vuodessa saamatta jääneitä tukia perheviljelmätilalle on laskennallisesti kertynyt 50 000 –70 000 euroa.
Epäoikeudenmukaisuus on jatkunut, eikä sitä ole edeltävien ministereiden tai hallitusten toimesta korjattu.
Tilanteen helpottamiseksi hallitusohjelmassa sovittiin korvauskelpoisuuden jakamisesta pelloille vanhimmista uusimpaan vapautuvien korvauskelpoisuuksien myötä kunkin elinvoimakeskuksen alueella.
Muutos oli tervetullut, mutta toteutukseltaan liian hidas aktiivisen ruuantuotannon tukemiseksi.
Niinpä vein hallituksen puoliväliriiheen oman esitykseni korvauskelpoisuudesta koko maan alueelle nuorille viljelijöille. Lisäksi esitin korvauskelpoisuuden kohdentamista itäisen Suomen ohjelman alueella, aktiiviviljelijöiden omistamille, korvauskelvottomille pelloille.
Syksyn neuvotteluissa sovimme, että rahoituskaudelta jääviä tukia tulee suunnata edelleen maatalouden toimintaedellytysten vahvistamiseen ja kustannuskriisiin vastaamiseen.
Tässä yhteydessä ajoin neuvotteluissa korvauskelpoisuuden kaikille lopuille peltolohkoille, jotka ovat olleet viljelykelpoisia viimeistään 31.12.2022. Tiloilta tulleen palautteen perusteella korvauskelpoisuuden lisääminen on ollut merkittävin kannattavuutta parantava toimi, jota on tehty vuosikausiin.
Korvauskelpoisuus lisätään hallinnon toimesta vuonna 2027, joten viljelijöiltä ei edellytetä erillisiä hakemuksia tai muita lisätoimenpiteitä. Uudistus koskee yhtä lailla vuokrattuja peltoja.
Kiristynyt geopoliittinen tilanne ja kustannusten nousu maataloudelle tärkeiden tuotantopanosten, polttoaineiden ja lannoitteiden kohdalla, vaatii toimia ruokaturvan varmistamiseksi.
Ratkaisu tukee aktiivista ruuantuotantoa ja huoltovarmuuttamme, edistää viljelijöiden yhdenvertaista kohtelua ja parantaa monien tilojen toimintaedellytyksiä.