Opiskelijan kukkarolle sopivista vuokrakämpistä on ollut Seinäjoella takavuosinakin ajoittaista pulaa, mutta kuluvan lukuvuoden alku näyttää historiallisen pahalta.
Painetta akuutille vuokra-asuntotarpeelle luovat monet tekijät. Ensimmäinen niistä on Ukrainan joutuminen Venäjän hyökkäyssodan uhriksi.
– Vuosi sitten kun ukrainalaisia alkoi tulla, heitä sijoitettiin vapaina olleisiin vuokra-asuntoihin, aloittaa Seinäjoen kaupungin elinvoimajohtaja Erkki Välimäki.
Seinäjoella ukrainalaisia on asunut myös laitosmaisesti. Vastaanottokeskuksessa on ollut hajamallin, kuntamallin sekä yksityismajoituksen piirissä yhteensä lähes 2 000 asiakasta.
SPR:n Seinäjoen vastaanottokeskus suljetaan elokuun lopussa. Maahanmuuttoviraston kilpailutuksen jälkeen se avaa Etelä-Pohjanmaalle kaksi uutta vastaanottokeskusta, joista toinen tulee Seinäjoelle ja toinen muualle. Kilpailutuksen voitti Kotokunta Oy, joka aloitti palveluiden tuottamisen elokuun alusta.
– Uusi vastaanottokeskusoperaattori siirtyy vielä vahvemmin vuokra-asuntoperustaiseen asumiseen, joten vuokra-asuntoja tarvitaan yhä ukrainalaisille.
Valtioneuvosto tiedotti helmikuussa, että ”yli 45 000 Ukrainasta viime vuonna paennutta voi hakea kotikuntaa, kun he ovat oleskelleet Suomessa vuoden. Heistä noin 13 000:lla asumisaika tuli täyteen jo maalis–huhtikuussa".
Välimäen mukaan noin 70 ukrainalaista on hakenut tähän mennessä kotikuntaa Seinäjoelta. Kotikunnan saatuaan Ukrainasta paenneet siirtyvät vastaanottopalveluista kuntien ja hyvinvointialueiden palveluiden asiakkaiksi.
Monilla myös perhe mukana
Yhä useampi kansainvälinen opiskelija saapuu Suomeen perheineen. Näin on tapahtunut myös Seinäjoella.
– Heitä on tullut niin ammattikorkeakouluun kuin yliopistopuolen maisteriohjelmiin. Ympäri maailmaa opiskelemaan perheineen tulleet tarvitsevat myös isoja asuntoja, Välimäki taustoittaa.
Toisaalta yhtälöä vaikeuttaa se, ettei opiskelijan lompsa kestä korkeita hintoja.
– Siinä on eittämättä oma haasteensa. Sama koskee myös maahanmuuttajia, jotka odottavat todella matalaa vuokratasoa. Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistämisen kannalta on tärkeää, että he voivat myös asua alueella.
Lisäksi Seinäjoki nauttii maan sisäisestä muuttovoitosta, jonka lisäksi työperäinen maahanmuutto lisääntyy.
– Monet yksityiset firmat tuovat tänne ulkomailta työvoimaa.
Vuokramarkkinoiden pullonkaulaa kaventaa rakennusalan aallonpohja. Taloutta kurittavat inflaatio ja kohonneet korot pohjautuvat myös suurelta osin Venäjän aloittamaan sotaan.
– Ei ole valmistuviakaan asuntoja, koska rakennuskohteita ei ole lähtenyt liikkeelle kovinkaan monta viime vuoden aikana.
”Uudet asuntohankkeet voivat vähentyä tänä vuonna jopa puoleen edellisvuodesta, arvioi Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo STT:lle.”
Välimäki vetoaa kiinteistösijoittajiin, että he heräävät tarjoamaan asuntoja vuokralle.
– Eri asia on, että kenellä niitä on, eikä asuntoja tietenkään yhtäkkiä synny.
Välimäki huomauttaa, että opiskelijoiden ja työperäisten maahanmuuttajien määrän kasvu on totta tulevina vuosina.
– Kyllähän tämä kertoo markkinoille, että vuokra-asuntoihin sijoittavat lähtisivät liikkeelle. Se taas johtaisi siihen, että rakennusliikkeet käynnistäisivät uusia kohteita, Välimäki valottaa toiveissa olevaa dominoefektiä.
Valtaosa jonottajista uusia
Aikaisin liikkeellä olleille opiskelijoille asunto on järjestynyt, mutta jälkijunassa olevat joutuvat asuntojonoon.
– Meillä on hakemuksia sisällä noin 200. Valtaosa on uusia opiskelijoita. Luvuissa on mukana opiskelijoita, jotka asuvat jo meillä, mutta he hakevat uudentyyppistä asuntoa, kertoo Sevaksen toimitusjohtaja Sami Siikala.
Hakijoiden joukossa on sekä Suomessa asuvia että kansainvälisiä opiskelijoita. Sevaksella on vajaa 700 opiskelija-asuntoa, joihin pystyy majoittamaan vähän yli 1 000 asukasta.
Sevaksen Kärrääjänkadun rakennuskohde on ”kalkkiviivoilla”. Kiinteistöön on tulossa 80, pääosin pientä asuntoa, joista osa soveltuu myös opiskelijoille.
– Hanke lähtee liikkeelle saman tien, kun saamme asiassa viimeisimmät hyväksynnät. Parhaassa tapauksessa kohde on valmis vuoden päästä jouluna, jolloin se auttaisi vuoden 2025 alussa opintonsa aloittavia.
Mitä vaatii, että Sevas voi laittaa lähivuosina lisää rakennushankkeita käyntiin?
– Monta asiaa. Kaikkein keskeisin on tontti järkevällä sijainnilla. Kun Sevas hankkii tontin, Ara eli asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus määrää, mikä tontin hinta voi olla ja se on reilusti alle markkinahinnan.
Käytäntö ohjaa hankkimaan tontteja vain kunnalta, vaikka poikkeustilanteitakin löytyy.
– Lisäksi vaaditaan kaava ison yksikön rakentamiselle. Kohonneet rakennuskustannukset on saatava jaettua niin isoille neliömäärille, jotta hinta painuu sellaiseksi, että saadaan aikaiseksi järkevä vuokrataso.
Käytännössä yhtälö vaatii, että toteutukseen otetaan minimissään kuusikerroksisia, mielellään jopa kahdeksankerroksisia taloja.
Seinäjoen kaupungin omistama Sevas Kodit Oy toimii omakustannusperiaatteella.
– Kohteen vuokrien tuoton pitää kantaa talon kustannukset ja rakennuskustannukset. Kohteet rakennetaan kohtuuhintaisilla ratkaisuilla, emmekä tavoittele voittoa, joten kohtuuhintaisuus määrittyy sitä kautta.
Seinäjoella on luovuttu jonkin verran vanhoista soluasunnoista.
– Esimerkiksi Koulukatu viidessä, entisen kauppaoppilaitoksen vieressä on remontoitu soluasunnot yksiöiksi ja kaksioiksi. Se on seurausta siitä, että kantasuomalaisille eivät solut tahdo kelvata.
Sevaksella on silti Siikalan mukaan vielä merkittävä määrä soluasuntoja.
– Uusi ilmiö on, että kansainväliset tutkinto-opiskelijoilla on kysyntää huokeahintaisille soluille.
Tällä hetkellä on silti epätodennäköistä, että Sevas ryhtyy rakentamaan uusia soluasuntoja.
Mihin opiskelijan kukkaro venyy kuukausivuokrissa?
– Suurin osa asuu yksin ja Kelan rajat määrittävät aika paljon, miten rahaa saa. Kun yksiössä mennään yli 500 euron, alkaa olla aika vaikeaa. Kansainvälisillä tutkinto-opiskelijoilla alkaa olla vaikeaa, jos vuokra menee yli 300 euron.
Sevaksen keskimääräinen neliöhinta opiskelija-asunnoissa on noin 14 euroa. Muissa Sevaksen vuokra-asunnoissa keskimääräinen neliöhinta on 11 euroa.
– Mutta opiskelija-asuntojen hinta sisältää sähkön ja veden. Netti kuuluu kaikkiin Sevaksen vuokra-asuntoihin.
Siikalalla on ahtaalla oleville asuntosijoittajille mietintämyssyyn idea uudentyyppisestä ratkaisusta.
–1970–80-luvuilla rakennettujen omakotitalojen omistajat voivat löytää vuokralaisia remontoimalla ja majoittamalla niihin opiskelijoita.
Ennenkokematon tilanne markkinoilla
Kuuman vuokramarkkinatilanteen poikkeuksellisuuden allekirjoittaa myös OP Kodin vuokravälittäjä Anna Saarela.
Menekkiä kuvastaa, että vuokraovi.comissa oli alkukesästä yli 200 vuokrattavaa asuntoa Seinäjoella. Elokuun puolivälissä tarjonta on puolittunut. Lisäksi yksityisillä on jonkin verran tarjontaa muun muassa tori.fi:ssä.
– En muista toista tällaista syksyä. Minulle vuokravälittäjänä tilannehan on mahtava, koska kaikki vuokrataan, mitä vuokralle tulee.
Tilanne on hedelmällinen myös vuokranantajille.
– Pitkästä aikaa vuokrahintoja on pystytty hilaamaan vähän ylöspäin Seinäjoella, jossa hinnat olivat pitkään aika samalla tasolla. Opiskelijoiden puolesta tilanne tietysti surettaa.
Eniten Saarelaa harmittaa erityisesti ulkomaisten opiskelijoiden puolesta. Vuokravälittäjä on saanut kansainvälisiltä opiskelijoilta yhteydenottoja aikaerosta johtuen jopa yöaikaan.
Seinäjoelle saapuvat ovat kertoneet halustaan vuokrata asunnon, koska aloittavat ”ensi kuussa” opinnot. Yleisisistä vuokrauskäytännöistä on hankalaa, ellei jopa mahdotonta joustaa.
– Jos kohde tulee vuokralle, se laitetaan ensiesittelyyn. Opiskelijayksiöiden näytöissä on ollut 10–15 opiskelijaa, joten ne menevät heti. Olen joutunut sanomaan ulkomaisille opiskelijoille, ettemme voi tehdä etänä vuokrasopimuksia tässä markkinatilanteessa.
Lisävaikeuksia tuovat myös perheineen ulkomailta Seinäjoelle muuttavat opiskelijat. Sopivan kokoisia vuokra-asuntoja ei tahdo löytyä.
– Olen joutunut sanomaan, ettei jokin 27-neliöinen yksiö pelitä perheelle.
Omakotitaloja on puolestaan vuokramarkkinoilla vähän Seinäjoen keskustan alueella.
– Ne ovat menneet heti muille kuin opiskelijoille. Lisäksi jos kimppakämppään haluaa Kelan tuet, täytyy olla yksi vastuullinen päävuokralainen, jolle muut ovat alivuokralaisia. Näin on toimittu ainakin suomalaisten opiskelijoiden kanssa.
Eikä omakotitalon vuokraus ole muutenkaan yksinkertaista. Todennäköisesti vuokranantaja haluaa taloonsa mieluummin perheen kuin opiskelijakommuunin kaikkine vastuineen.
– Siinä vaiheessa, kun omakotitalo vuokrataan, vuokralainen sitoutuu vastaamaan vedestä, sähköstä, lämmityksestä, kiinteistönhuollosta ja puutarhatöistä. Jos vuokranantaja alkaa pilkkomaan vuokraa neljään eri sopimukseen, lämmitys, sähkö ja vesi menevät kiinteillä hinnoilla. Se taas voi näinä aikoina arpapeliä, mitä ne tulevat kustantamaan, Saarela päättää.
