Valtion tuella rakennettujen Ara-vuokra-asuntojen vuokrat nousivat viime vuonna enemmän kuin vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat, kertoo Tilastokeskus. Pääkaupunkiseudulla Ara-vuokrat nousivat 5,5 prosenttia, kun vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat 0,5 prosenttia.
Muualla maassa Ara-vuokrat nousivat 4,4 prosenttia, vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat 1,9 prosenttia.
Ara-vuokrat kallistuivat eniten Kouvolassa, jossa ne kohosivat 7,5 prosenttia. Hämeenlinnassa nousua oli 6,9 prosenttia, Helsingissä 6,9 prosenttia. Pienimmät nousut nähtiin Kajaanissa, jossa korotukset jäivät 1,7 prosenttiin. Lappeenrannassa nousut jäivät 2 prosenttiin ja Mikkelissä 2,1 prosenttiin.
Vapaarahoitteisten vuokrien nousu oli suurinta Rovaniemellä ja Oulussa, jossa ne kallistuivat 2,8 ja 2,7 prosenttia. Hämeenlinnassa korotus oli 2,6 prosenttia. Vantaalla korotus jäi 0,2 prosenttiin, Raumalla 0,3 prosenttiin, Espoossa ja Helsingissä 0,5 prosenttiin.
Vuodesta 2015 laskien vapaarahoitteiset vuokrat ovat koko maan tasolla nousseet 11,6 prosenttia ja Ara-vuokrat 16,9 prosenttia.
Ara-vuokrien kovaa nousua on selitetty yleisellä kustannusten nousulla, kun arvonlisäverot ja korkotaso ovat nousseet ja kasvattaneet ylläpito- ja korjausmenoja. Maan suurin vuokranantaja, Helsingin kaupungin Heka on viime syksynä kertonut joutuvansa nostamaan vuokriaan myös siksi, että asuntoja on jäänyt yhä enemmän tyhjiksi.
"Surkea tilanne asuntosijoittajille"
Vapaarahoitteisten vuokrien nousua hillitsee vuokra-asuntojen suuri tarjonta markkinoilla. Suomen Yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotherus totesi, että vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat ovat nyt nousseet noin neljä vuotta hitaammin kuin yleinen kustannuskehitys.
– Tilanne on ollut poikkeuksellisen suopea vuokralaisille ja vastaavasti surkea asuntosijoittajille, Brotherus sanoi tiedotteessa.
Vuokra-asuntomarkkinoiden tilanne näkyy myös vaikeuksiin joutuneissa asuntorahastoissa.
– Asuntorahastojen vaikeudet kumpuavat surkeasta tuottovirrasta, jolloin heikko tuottokehitys on saanut yhä useamman lunastamaan sijoituksensa pois, jota kitulias kassavirta ei riitä maksamaan pois. Heikko vuokramarkkina on samalla johtanut siihen, että ostajia ei ole riittänyt vaisun tuottonäkymän markkinoilla, Brotherus totesi.
Brotheruksen mukaan vuokralaisten kissanpäivät jatkuvat vielä tämän vuoden ajan.
– Markkinoilla on tarjolla ennätyksellisen paljon vuokra-asuntoja, jopa kaksinkertaisesti koronaa edeltäneeseen aikaan verrattuna. Suuri tarjonta tarkoittaa vuokranantajien heikkoa hinnoitteluvoimaa, eikä tilanne muutu nopeasti. Uudisrakentamisen jarru näkyy vasta vähitellen tänä vuonna, mutta suurempaa pulaa ei ehdi muodostumaan vielä yli vuoteen, hän ennakoi.
Vuoden 2021 jälkeen hinnat ovat nousseet yli 15 prosenttia ja ansiotaso 12 prosenttia, mutta vuokrat vain vajaat viisi prosenttia.
– Vuokrat ovatkin halventuneet reaalisesti merkittävästi viimeisten vuosien aikana. Tärkeimpänä syynä voidaan pitää pirteää uudistuotantoa suhteessa vaisuun väestönäkymään verrattuna. Kukaan ei voi enää väittää, etteikö asumiskustannuksiin pystytä vaikuttamaan tarjonnan kautta.