EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen joutui maanantai-iltana jälleen puolustamaan itseään EU-parlamentin edessä Strasbourgissa.
Von der Leyenilla on edessään torstaina luottamusäänestys jo toista kertaa puheenjohtajakausiensa aikana. Tarkemmin sanottuna EU-parlamentti äänestää von der Leyenin luottamuksesta kahdesti, sillä sekä parlamentin laitaoikeistoryhmä Euroopan patriootit että vasemmistoryhmä ovat jättäneet von der Leyenista omat, erilliset epäluottamuslauseensa.
Molempia ryhmiä yhdistää tyytymättömyys EU:n kesällä solmimiin kauppasopimuksiin. Närää herättää Yhdysvaltojen kanssa solmittu tullisopimus, jota ryhmät pitävät liian huonona EU:n kannalta. Lisäksi ryhmissä on tyytymättömyyttä Latinalaisen Amerikan maiden kanssa solmittavaan Mercosur-vapaakauppasopimukseen, jonka pelätään heikentävän eurooppalaisten viljelijöiden toimeentuloa.
Patriooteissa on myös tyytymättömyyttä siihen, miten von der Leyen on hoitanut maahanmuuttoon ja kilpailukyvyn parantamiseen liittyviä kysymyksiä. Vasemmistoryhmää taas hiertää erityisesti komission Gaza-politiikka.
– Komission kyvyttömyys toimia riittävästi Gazan kansanmurhan pysäyttämiseksi on ollut viimeinen niitti. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa antaa tämän lamaantuneen komission jatkaa enää hetkeäkään, kun Israel toteuttaa kansanmurhaa joka päivä, suomalainen vasemmistomeppi Li Andersson perusteli epäluottamuslausetta syyskuussa.
Von der Leyen: EU tarvitsee yhtenäisyyttä
Von der Leyen puolustautui puheessaan nostamalla esiin Euroopan vaikean tilanteen kireässä maailmanpoliittisessa tilanteessa sanomalla, että Euroopalta vaaditaan nyt yhtenäisyyttä, ei lisää jakolinjoja.
– Vastustajamme eivät ole valmiina vain hyödyntämään heikkouksiamme ja jakolinjojamme, vaan myös vahvistamaan niitä, von der Leyen sanoi.
Von der Leyen myös totesi ymmärtävänsä, että niin kauppasopimuksia kuin Gazaa koskevat huolet ovat aitoja.
– Tämän vuoksi haluan vahvistaa sitoumukseni siitä, että komissio käy kanssanne vuoropuhelua kaikin tavoin, jotta voimme löytää ratkaisuja yhdessä.
Luottamusäänestys viimeksi kesällä
Viimeksi von der Leyenin luottamuksesta äänestettiin heinäkuussa. Tuolloin epäluottamuslausetta ajoivat yksin EU-parlamentin laitaoikeistolaiset ryhmät, ja äänestys liittyi ennen kaikkea von der Leyenin koronarokotetekstiviesteihin ja niiden salaamiseen.
Von der Leyen selvisi tuolloin äänestyksestä selkein luvuin. On todennäköistä, että komission puheenjohtaja selviää myös torstain äänestyksistä helposti, sillä parlamentissa häntä tukevat hänen kotiryhmänsä eli keskustaoikeistolaisen EPP:n lisäksi myös sosiaalidemokraatit, liberaali Renew-ryhmä ja osin myös vihreät. EPP on parlamentin suurin ryhmä.
Ryhmät katsovat, että komission horjuttaminen Euroopan kireän turvallisuustilanteen keskellä ei olisi viisasta.
Von der Leyenin politiikka on kuitenkin herättänyt närää myös ryhmissä, jotka häntä luultavasti tukevat äänestyksessä.
Von der Leyenia ja hänen kotiryhmäänsä EPP:tä on muun muassa syytetty siitä, että nämä olisivat tehneet liikaa yhteistyötä laitaoikeiston kanssa tällä parlamenttikaudella. Myös viime kaudella sovitun sääntelyn purku on herättänyt ryhmissä ärtymystä erityisesti ympäristösääntelyn osalta.
Seuraava vääntö maataloudesta?
Edessä voikin olla vielä lisää levottomia aikoja, sillä parlamentin suurimmat ryhmät EPP ja sosiaalidemokraattien S&D-ryhmä ovat ilmaisseet tyytymättömyytensä komission ehdotukseen EU:n seuraavasta seitsemän vuoden budjetista.
Ryhmät ovat vaatineet komissiota muokkaamaan budjettiesitystään merkittävästi erityisesti maataloustukien osalta. Ryhmiä hiertää komission suunnitelma yhdistää maataloustuet ja aluekehitysrahasto yhden ja saman rahaston alle. Kyseiset varat muodostavat yli puolet EU:n budjetista.
Ryhmiä huolettaa, että ehdotus leikkaisi merkittävästi maanviljelijöille annettavaa tukea. Komissio on taas kiistänyt tämän.
Yleistyvätkö äänestykset?
Komission luottamuksesta äänestäminen on ollut 2000-luvulla suhteellisen harvinaista. Ennen heinäkuun äänestystä komission luottamuksesta äänestettiin viimeksi vuonna 2014.
Nyt EU:ssa on spekuloitu, voivatko epäluottamusäänestykset yleistyä jatkossa keinona, jolla parlamentti ilmaisee tyytymättömyyttään komissioon. Äänestyksen käynnistäminen vaatii vain 72 edustajan allekirjoituksen. Yhteensä parlamentissa on 720 jäsentä.
