Osaisitko kuvitella itsesi kuuntelemaan huonoa tai välttävää, mutta päivittäin paremmaksi muuttuvaa suomea omassa arjessasi? Vähän samaan tapaan kuin englanninkielisissä maissa on jo totuttu kuulemaan: eri aksentein ja eri tavoin puhuttuna vaikkapa intianenglantia, arabianenglantia ja afrikanenglantia.
Kun asiaa hiukan miettii, voi ajatella, miksi suomea puhuvien pitäisi olla tässä jotenkin erityisasemassa? Suomi on yksi maailman maa muiden joukossa, ei mikään aidattu saareke kaukana pohjoisessa.
Suomalaisten rallienglanti on otettu hyvin vastaan kv-yrityksissä, joten miksi meillä pitäisi olla ongelmia heidän kanssaan, jotka puhuvat rallisuomea ja haluavat sekä asua että tehdä töitä täällä – ja siinä samalla opiskella kieltä ja kotiutua.
Muistan E-P:n kauppakamarin kyselyn parin vuoden takaa. Selvityksen mukaan yli 60% täkäläisistä yrityksistä kärsii osaajapulasta, mutta 45% firmoista pärjäisi työntekijöillä, joiden suomen kieli on vielä kehittymässä. Näissä yrityksissä on siis nopein ratkaisu ottaa harjoitteluun tai töihin täällä jo asuva kansainvälinen opiskelija tai työnhakija.
Monessa työpaikassa työ sujuu usein esimerkin kautta ja tekemällä yhdessä, sekä sillä, että mahdollistetaan kaksikielinen toiminta, ennen kuin uusi kieli sujuu riittävän hyvin. Työ tekijäänsä opettaa, ja samalla kielitaitoa.
Moni maaseudun yritys on vasta aloittamassa muutosta monikulttuurisemmaksi. Kauppakamarin kyselyn mukaan kansainvälisiä osaajia kokeilleet yritykset ovat kuitenkin olleet kokemaansa tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä.
Kehitys kehittyy. Jatkossa yhä useammat hyväksyvät ja pystyvät hyödyntämään kv-taustaisia työntekijöitä yhä useammanlaisissa asiantuntijatehtävissä tehtailta toimistoihin.
Samaan aikaan alueen ammatilliset oppilaitokset sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulu ovat lisänneet suomen opetusta. Se on tärkeä askel ja omiaan parantamaan tulevien työntekijöiden kielitaitoa.
Myös jokainen meistä voi tehdä oman osuutensa. Kun meitä puhutellaan kehittyvällä suomen kielellä, voimme vastata selkeästi ja ystävällisesti normaalilla suomella. Puhetta ei tarvitse mitenkään erityisesti hidastaa tai omaa ääntä korottaa.
Tällä tavalla voimme osoittaa arvostusta kaikille suomen puhujille, uusille ja kokeneemmille. Sanaton viestintä voi täydentää sanojen puutteen, hymy ja ystävällinen katse voivat kertoa paljon.
Suomalaisten ikäluokkien pieneneminen jatkuu vauhdilla eikä ehkä muuksi muutu. Kansainvälisten työntekijöiden ja opiskelijoiden saaminen ja jääminen Suomeen ja maakuntaan on maamme tulevaisuuden kannalta tärkeämpää kuin moni haluaa tällä hetkellä myöntää.