Keskellä järveä seisova Olavinlinna viettää 550-vuotisjuhliaan, ja Savonlinnan oopperajuhlat jatkavat jokakesäistä perinnettään linnanpihalla.
Tänä kesänä Oopperajuhlat tarjoilee maksimaalista voimaa ja efektiä, kuvailee taiteellinen johtaja Ville Matvejeff. Ohjelmistossa ovat perinteikkäät tuotannot, joita ei ole Olavinlinnassa nähty vuosiin: Giuseppe Verdin Macbeth, Giacomo Puccinin Turandot ja Modest Musorgskin Boris Godunov.
– Nämä teokset hyödyntävät Oopperajuhlien suurta vahvuutta eli isoa koneistoa ja isoa näyttämöä. Grand operaa parhaalla mahdollisella tavalla, ja vielä hyvin erilaisia oopperoita, Matvejeff sanoo STT:lle.
Taiteellinen johtaja on myös itse kapellimestarina Joonas Kokkosen Viimeisissä kiusauksissa, joka viettää 50-vuotisjuhlavuotta. Suomalaisen merkkioopperan uuden tuotannon on ohjannut teattereista tuttu Mikko Kouki, ja lavalla nähdään suomalaisten oopperahuippujen lisäksi puheroolissa näyttelijä Laura Malmivaara.
Tampere-talon kanssa yhteistyössä tehty tuotanto on ensimmäinen laatuaan.
– Ajattelimme, että nyt on korkea aika kahden Helsingin ulkopuolisen tärkeän oopperatoimijan tehdä yhteistyötä ja kokeilla miten se toimii: yhdistää voimavaroja, osaamista ja myös taloudellisia resursseja uuden tuotannon tekemisessä, joka on aina kallis investointi.
Lisäksi vierailevana teoksena on Henry Purcellin The Fairy Queen, joka on espanjalaisen Festival Pereladan tuotanto.
"Taiteen tehtävä on olla peili"
Vanhojen teosten esittämisestä voi odottaa myös yleisöltä kritiikkiä. Esimerkiksi vuonna 2023 Kansallisooppera tiedosti Turandotiin kirjoitetun orientalismin eli Eurooppa-keskeisen suhtautumistavan itäisiin kulttuureihin ja niiden eksotisoinnin, mutta myyttiseen Kiinaan sijoittuva vuoden 1926 italialaisooppera sai silti kritiikkiä.
Oopperajuhlien Turandot on tuotanto vuodelta 2003, jolloin keskustelu kulttuurisesta omimisesta oli vielä lapsenkengissä. Matvejeff kertoo, että tuotannon ohjaaja Pet Halmen teki aikanaan Turandotista jopa unenomaisen ja siinä on viitteitä erilaisista aikakausista ja todellisuuksista.
– Tämä visuaalinen ja ohjauksellinen maailma on näkemykseni mukaan aika kaukana sellaisesta orientalistisesta tulkinnasta. Visualisointi on taiteellinen ja kuitenkin siihen teoksen maailmaan hyvin johdatteleva, Matvejeff sanoo.
Boris Godunovista on taas kysytty, että voiko näinä maailmanpoliittisina aikoina esittää venäläistä oopperaa. Matvejeffin mukaan teos auttaa ymmärtämään historiaa ja sitä, miten nykyisiin tilanteisiin on päädytty.
– Taiteen tehtävä on olla peili. Taiteen tehtävä ei ole välttämättä tehdä politiikkaa vaan toimia peilinä meidän tunteillemme ja ajatuksillemme. Peilinä myös yhteiskunnalliselle keskustelulle ottamatta kantaa siihen, mikä on oikein tai väärin.
Kymmeniätuhansia ihmisiä odotetaan Savonlinnaan
Peruutuksilta ei ole tänäkään kesänä vältytty. Macbethin nimirooliin kiinnitetty ranskalaisbaritoni Ludovic Tezier perui kesän esiintymisensä sairastumisen vuoksi. Lisäksi Olavinlinnan 550 vuotta -juhlakonsertti peruttiin tuotannollisista ja taloudellisista syistä.
– Kaikkien kulttuuriorganisaatioiden talous on tiukentunut aivan äärettömän paljon monesta eri syystä viimeisten vuosien aikana. Yksi keskeinen on inflaatio. Vuodesta 2022 kulut ovat nousseet keskimäärin yli 20 prosenttia. Se näkyy meilläkin, Matvejeff kertoo.
Koronavuosien kuopasta on kuitenkin noustu niin, että yleisö on palannut festivaalille. Erityisesti kansainvälisten vieraiden määrä on kasvanut sen jälkeen, kun venäläisasiakkaista on viime vuosina jäänyt suuri lovi. Ulkomaisen yleisön määrän odotetaan jatkavan kasvuaan, sillä Oopperajuhlat palkittiin vuoden 2024 parhaana festivaalina kansainvälisessä oopperagaalassa.
Matvejeffin mukaan kuukauden mittaiselle festivaalille odotetaan heinäkuussa 45 000–50 000 lipunostajaa ja kaikki tapahtumat mukaan lukien jopa 60 000 ihmistä. Oopperajuhlilla onkin suuri vaikutus Savonlinnan talouteen: viime vuoden tapahtumakyselyn mukaan lipun ostaneet matkailijat kuluttivat noin 26,2 miljoonaa euroa.
Oopperajuhlat saa toimintaansa tukea valtiolta ja kaupungilta. Matvejeffin mukaan julkisen tuen osuus tuloista on kaksitoista prosenttia. Tänä vuonna se on ensimmäistä kertaa vuosiin määrällisesti alle miljoona euroa. Matvejeff ymmärtää julkisen talouden niukkuuden, mutta haluaa muistuttaa tapahtuman merkityksestä muille alueen toimijoille ja yrityksille.
– Siinä menee paljon muuta pesuveden mukana, jos Oopperajuhlien toiminta estyy, taiteellinen johtaja toteaa.
