Hyvinvointialueiden taloudelliset haasteet ovat olleet monelle yllätys. Ne ovat monen tekijän aiheuttamia. Etelä-Pohjanmaalla hyvinvointialueen talouden alijäämäksi on viime vuonna kirjattu noin 50 miljoonaa euroa: samaan tulokseen päädytään tänäkin vuonna. Alijäämän kattamiseen tarvittaisiin kaikki mahdolliset keinot.
Talouden suuntaa on koetettu muuttaa, mutta tulokset ovat toistaiseksi olleet kovin vaatimattomia. Jonkinmoinen yhteisymmärrys on tilojen vähentämisestä noin 20 prosentilla. Säästöä saadaan, kun kuntien kanssa tehdyt sopimukset päättyvät vuonna 2025.
Aluevaltuusto käsitteli palveluverkkouudistusta 28.10.2024. Tehdyt päätökset tarkoittavat sitä, että palveluverkkoa ei tiivistetä: Meillä on seitsemän sote-keskusta, viisi soteasemaa ja noin 20 sote-toimipistettä. Uskotaan ja toivotaan, että tällainen rakenne voisi jatkua.
Voiko Etelä-Pohjanmaa olla tässä suhteessa erilainen kuin vaikkapa Keski-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa tai Pirkanmaa, joissa kaikissa palvelurakennetta on tiivistetty merkittävästi?
Aika näyttää.
Kun palveluverkkoon ei kosketa, jäljelle jää sopeutustoimeksi henkilöstön vähentäminen. Aluehallitus on hyväksynyt linjauksen, jolla tavoitellaan yli 100 henkilön vähentämistä: se saattaa olla vasta alkua.
Suuri haaste on se, että hyvinvointialueen kyky investointeihin heikkenee. Jokaisen menestyvän organisaation – on sitten kyse yksityisestä tai julkisesta organisaatiosta – tulee kyetä toteuttamaan tai ainakin varautumaan investointeihin. Tällä menolla Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue on menettämässä investointikykynsä.
Tapio Varmola (sd.)
aluevaltuutettu
Seinäjoki