Valtiovarainministeriö (VM) ehdottaa alimman vanhuuseläkeiän nostamista 70 vuoteen. Seuraavan eläkeuudistuksen voisi VM:n mukaan toteuttaa siten, että ikäraja nousisi kuusi kuukautta ikäluokkaa kohden, kunnes alin eläkeikä on 70 vuotta.
Eläkeiän nosto sisältyy yhtenä vaihtoehtona rahaministeriön keskiviikkona julkaisemaan virkapuheenvuoroon, joka sisältää sen pääviestit tulevalle hallitukselle. Yhteensä toimenpiteitä on parisataa.
VM:n alustavien laskelmien perusteella eläkeiän nostamisen työllisyysvaikutus voisi olla noin 50 000–120 000 työllistä.
– Tämä on esimerkki, jossa nopeutettaisiin alimman eläkeikärajan nousua 70 vuoteen nopeutetussa aikataulussa. Alustavasti on ollut esimerkkinä, että se voisi lähteä vuodesta 2032, sanoi VM:n strategia- ja tutkimusjohtaja Olli Kärkkäinen tiedotustilaisuudessa.
Kärkkäinen huomauttaa kuitenkin, että eläkeuudistukset on perinteisesti neuvoteltu kolmikantaisesti eli hallitus yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa, ja näin on varmasti tässäkin tapauksessa.
Jättisopeutukset edessä
Valtiovarainministeriön puheenvuoro käsittelee tulevan vaalikauden keskeisiä kokonaisuuksia ja tarjoaa niihin ratkaisuvaihtoehtoja. Virkapuheenvuorossa on kyse ministeriön virkakunnan asiantuntija-arviosta. Ratkaisuista päättävät poliittiset päättäjät.
Parlamentaarinen velkajarrutyöryhmä asetti helmikuussa seuraavalle hallitukselle alustavan tavoitteen vahvistaa julkista taloutta noin 8–11 miljardilla eurolla ensi vaalikauden loppuun mennessä. Työryhmän on määrä päivittää tavoite joulukuussa.
EU:n finanssipoliittisten sääntöjen vaatima sopeutus voidaan toteuttaa ensisijaisesti vain menosäästöillä ja veronkiristyksillä. VM:n mukaan tämän lisäksi päättäjien on sitouduttava talouskasvun edellytyksiä vahvistaviin rakenneuudistuksiin.
2–3 miljardia kasvuyrityksiin
VM ehdottaa myös esimerkiksi, että valtion pörssiomistuksia voisi myydä 2–3 miljardilla eurolla ja kohdistaa varat ei-listattuihin voimakkaaseen kasvuun pyrkiviin yrityksiin. Tiedotustilaisuudessa kysyttiin eikö se lisää riskiä, kun tällä hetkellä valtion omistuksilla on varsin vakaat tuotot.
– Valtion pörssisalkku on aika keskittynyt ja sisältää sitä kautta aika paljon riskejä, VM:n valtiosihteeri kansliapäällikkönä Juha Majanen huomautti nykytilanteesta.
Hänen mukaansa valtion olisi järkevää satsata tiettyihin aloihin, jotta esimerkiksi tietyt teknologiat säilyvät Suomessa ja hyödyttävät Suomea sen sijaan, että ne ostetaan varhaisessa vaiheessa jonnekin muualle. Yksityinen sektori on vahvasti mukana, ja sillä on omat rahat pelissä, mikä tuo valtiolle turvaa, Majanen sanoi.
Eri maissa on Majasen mukaan perustettu suuria rahastoja juuri tätä varten.
Työvuosia lisää
Ministeriö arvioi lisäksi muun muassa, että kuntien määrää on karsittava nykyisestä 300:sta jo seuraavalla hallituskaudella. VM katsoo, että jos seuraava hallitus ei pysty uudistamaan kuntarakennetta riittävän kantokykyiseksi, joitakin tehtäviä pitää siirtää kunnilta hyvinvointialueille tai valtiolle.
Ministeriön mukaan myös hyvinvointialueiden edellytyksiä järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palveluita tulee vahvistaa. Tähän voitaisiin päästä esimerkiksi vähentämällä hyvinvointialueiden määrää merkittävästi. Ministeriön näkemykset hyvinvointialueista tulivat julki jo viime viikolla.
Pääviesteihin lukeutuu niin ikään työurien pidentäminen. Eläkeiän nostamisen lisäksi esimerkiksi kotihoidontuen poistamisella voisi olla VM:n arvion mukaan pitkällä aikavälillä merkittävä työllisyysvaikutus.
Kotihoidon tuen poistamisen tai olennaisen lyhentämisen vaikutukseksi ministeriö arvioi alustavasti noin 10 000 työllistä.
Korkeakouluissa tulee VM:n ehdotuksen mukaan ottaa käyttöön lukuvuosimaksut myös suomalaisille tutkinto-opiskelijoille, jotka suorittavat toista saman tason tutkintoa. Se voisi lisätä ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien mahdollisuuksia päästä aloittamaan opinnot.
– Kaikki tarvittavat uudistukset ovat toteutettavissa. Tähän meillä on kaikki edellytykset, mutta toimiin pitää nyt tarttua, Majanen sanoo.
"Vaikuttaa monen arkeen"
Kokonaisarvio sopeutuskokonaisuuden vaikutuksista tulisi valtiovarainministeriön mielestä tehdä jo hallitusneuvotteluissa.
– Julkisen talouden sopeutusurakka on nyt valitettavasti niin suuri, että se väkisinkin vaikuttaa monen suomalaisen arkeen, sanoo talouspolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja VM:stä.
Julkisen talouden sopeutustarpeen vuoksi hallituksen tulisi linjata hallitusohjelmassa mahdollisimman konkreettisesti julkisen hallinnon mahdollisesti karsittavista tehtävistä, VM arvioi.
Myöhemmin lokakuussa VM julkaisee meno- ja rakennekartoituksen sekä verokartoituksen, joissa kerrotaan, kuinka paljon sen ehdottamat eri sopeutustoimet vahvistaisivat julkista taloutta.
