Kotien ovikellot soivat tänään ympäri Suomea, kun virpojat viettävät palmusunnuntaita ovelta ovelle kiertäen.
Koristelluin pajunvitsoin varustautuneet virpojat toivottavat terveyttä ja toivovat palkkiota vastineeksi vitsasta. Palkaksi annetaan usein suklaamunia tai muuta makeaa.
Palmusunnuntai tunnetaan virpomispäivänä eri puolilla Suomea, mutta esimerkiksi Pohjanmaalla on perinteisesti virvottu noin viikkoa myöhemmin pääsiäislauantaina eli lankalauantaina.
Nykypäivän virpomiskäytännöissä sekoittuvat siirtokarjalaisten mukanaan tuoma virpomisperinne ja läntinen, Ruotsista rantautunut trulliperinne.
Alun perin virvonta on ortodoksiseen kristillisyyteen liittyvä perinne, jossa kirkossa siunatuilla pajunoksilla virvottiin läheisiä. Trullit puolestaan kiertelivät aikanaan pelottelemassa tai kiusaamassa ihmisiä ja karjaa.
Itäisen ja läntisen perinteen sekoittumisen tuloksena lapset kulkevat nykyään virpomassa noidiksi pukeutuneena.
Kristillisessä perinteessä pääsiäisenä juhlitaan Jeesuksen ylösnousemusta. Kristinuskon mukaan Jeesus ratsasti palmusunnuntaina Jerusalemiin, ja ihmiset heittivät hänen eteensä palmunoksia.
Palmusunnuntai aloittaa kristinuskossa hiljaisen viikon, jolloin muistellaan Jeesuksen kärsimyksiä ja elämän viimeisiä vaiheita.
