Kaivosten ympäristöhaittoja aiheuttavat vuodot yritetään saada kuriin selvittämällä, onko kaivosaltaiden rakenteissa käytetyissä ratkaisuissa parantamisen varaa.
Kainuun ely-keskuksessa on aloitettu ympäristöministeriön rahoittama selvitys, jossa on tarkoitus kartoittaa minkälaisia allasrakenteita esimerkiksi Ruotsissa ja Kanadassa on käytössä.
– Tarkastellaan minkälaisia reunaehtoja altaiden käyttöön, suunnitteluun ja rakenteisiin liittyy maissa, jotka ovat olosuhteiltaan samankaltaisia kuin Suomi, kuvailee ympäristön kehittäminen –yksikön päällikkö Kari Pehkonen Kainuun ely-keskuksesta.
Pohjatietoa tarjoavan selvityksen pitäisi valmistua jo tammikuussa.
Monet suomalaiskaivokset ovat kärsineet viime vuosina vesiongelmista. Viimeisen kolmen vuoden aikana kaivosten altaat ovat vuotaneet ainakin Raahen Laivan kultakaivoksella, Sodankylän Pahtavaaran kultakaivoksella, Sotkamon Talvivaarassa ja viimeisenä Agnico Eaglen Kittilän kultakaivoksella.
Ainakin Talvivaarassa ja Kittilässä vuotoon liittyi altaiden pohjiin rakennettu kalvorakenne, joka ei kestänyt. Kalvorakenteet ovatkin yksi keskeinen asia, jota viranomaiset haluavat selvittää.
– Käsitykseni on, että esimerkiksi Ruotsissa ei juurikaan käytetä tällaisia synteettisiä kalvoja allasrakenteissa kuin meillä. Tämäkin tarkentuu selvityksessä, Pehkonen sanoo.
Altaiden pohjissa olevat kalvorakenteet saattavat selittää, miksi vuosikymmeniä sitten rakennetut vanhat altaat näyttävät kestävän uusia paremmin.
– Allasrakenteissa näitä kalvoja ei ole käytetty Suomessakaan kovin kauaa. Kaatopaikoilla, joissa ei ole tällaista vedenpainetta, niitä on käytetty jo pitkään, Pehkonen kertoo.
Kaivosalaa edustavan Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela ei usko, että kaivosaltaiden vuodoissa olisi kyse pelkästään uudesta kalvotekniikasta.
– Itse olen sitä mieltä, että kalvot ovat vain yksi peittorakenne altaiden pohjalla. Kyllä se on isompi kokonaisuus, johon ei löydy varmaankaan mitään hokkus pokkus –vastausta. Kyse on hallitusta altaiden suunnittelusta, rakentamisesta, käytöstä ja valvonnasta, Suomela luettelee.
Suomelan mukaan kalvoihin liittyen on kuitenkin syytä selvittää, voisiko allasongelmissa olla kyse jostain sellaisesta, että EU:sta tullutta kaatopaikkoja koskevaa lainsäädäntöä olisi Suomessa jostain syystä sovellettu kaivosten allasrakenteisiin tavoilla, jotka ovat lisänneet riskiä vuotoihin.
Kaivosteollisuus ilmoitti Levillä pidetyn kansainvälisen kaivoskokouksen yhteydessä ryhtyvänsä oma-aloitteisesti arvioimaan, ovatko kaivosaltaiden rakentamiskäytännöt parhaita mahdollisia. Suomelan mukaan ala haluaa nostaa asian voimakkaasti "tikun nokkaan" ensi vuoden aikana. Lapin Kansa ja Pohjolan Sanomat kertoivat asiasta marraskuun alussa.
– Aikeemme sai lentävän lähdön, kun (ympäristöministeriön kansliapäällikkö) Hannele Pokka oli lukenut Lapin Kansan jutun ja äidillisesti sanoi, että eiköhän tehdä tätä yhdessä, Suomela kertoo.
Kaivosala selvittää siis asiaa itse, mutta on myös mukana ely-keskuksen selvitystyössä. Joulukuun 2. päivänä järjestetään Helsingissä tilaisuus, jossa on mukana ainakin ely-keskuksen väkeä, Oulun yliopiston tutkijoita ja ruotsalaisasiantuntija kansainvälistä vertailua varten.
– Tilaisuuden perusteella analysoidaan, mitä muuta tulemme tekemään, Suomela sanoo.
Jos selvityksissä käy ilmi, että kaivosaltaiden rakentamiskäytännöissä tai sääntelyssä on korjaamisen varaa, on lupaviranomaisten tehtävä valvoa, että uudet altaat rakennetaan paremmin.
– Tieto kyllä kulkee, uskoo ely-keskuksen Pehkonen.
HENRIPEKKA KALLIO