Kevään kurakelien jälkeen pesin auton, ja kyllä alkoi jurppia. Nimittäin havainto, että taas olivat molemmat etuovet naarmuilla. Parkkiruutunaapurit olivat kolistelleet omilla ovillaan meikäläisen pirssin kylkeä.
Joskus on ollut sellainen tapa, että kolhitun auton ikkunaan jätetään viesti ja yhteystiedot. Ei näköjään enää, vai katsotaanko naarmu maalipinnassa niin vähäiseksi vahingoksi, ettei siitä tarvitse ilmoittaa.
Markettien parkkiruudut on nykyään maalattu niin pieniksi, että ovet kolisevat helposti naapuriauton kylkeen. Tosin minusta on alkanut tuntua, ettei parkkipaikoilla enää edes kovin paljon varota toisen omaisuuden kolhimista.
Kolhija vahvoilla. Ikkunassakin oli jokin aika sitten juttu, jossa kerrottiin, että 40 prosenttia peltikolareista tapahtuu parkkialueilla. Vakuutusyhtiö Ifin teettämän tutkimuksen mukaan vain alle kolmasosa kolhimiseen syyllistyneistä saadaan kiinni.
Laki on kuitenkin kolhijan puolella. Korkein oikeus linjasi viime syyskuussa, että toisen auton kolhimisesta ei tarvitse ilmiantaa itseään.
KKO perusteli päätöstään niin sanotulla itsekriminointisuojalla. Se oikeuttaa rikoksesta epäillyn vaikenemaan ja olemaan vastaamatta kysymyksiin, eikä hänellä ole suojan perusteella velvollisuutta pysyä totuudessa esitutkinnassa tai oikeudenkäynnissä.
Peili naarmusta. Parkkipaikoilla toimii siis niin sanottu villin lännen laki. Pitääkö joka kauppareissulla kuvata kännykällä naapuriruudun autot, ja jos jotain on sattunut, ottaa yhteyttä? Ei kai kannata, koska pakko ei ole tunnustaa.
Minulle tuli kiukuspäissäni mieleen Hammurabin laki, jossa kostetaan silmä silmästä ja niin edelleen. ”Prrr... potkin peilit irti sen kolhijan autosta, jos saan joskus selville, kuka sen on tehnyt.”
Harvemminpa kuitenkaan itse sattuu paikalle, kun autoa naarmutetaan, eikä oikein jaksaisi kameroitakaan alkaa asetella ympäriinsä. Pakko kai vain totuttaa silmänsä vastapestyn auton naarmuihin.
Maalatakaan ei kannata, syksyllä ovessa on taas uudet jäljet.
Rehellinen kansa? Suomalaisia sanotaan maailman rehellisimmäksi kansaksi. Voi ollakin, mutta ei tässä autoasiassa.
Venäjällä autoissa on melkein pakko olla videokamerat. Meillä riittäisi, kun markettien parkkipaikoille asennettaisiin tallentavat kamerat. Tallennuksia voisivat asiakkaat käydä sitten kelailemassa jälkikäteen, vaikka pientä korvausta vastaan.
Vai menisikö se liian vaikeaksi?
Vesa Koivumäki