Varhaiskasvatukseen osallistumisen tärkeys voitti kustannusten kasvun niissä kunnissa, jotka hakivat mukaan syksyllä alkavaan kokeiluun viisivuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta.
Turku on yksi 21 hakijasta. Vuoden kestävä kokeilu tietäisi Turulle vajaan 800?000 euron lisäkustannuksia. Ne syntyvät asiakasmaksutulojen menetyksestä ja palvelusetelikustannusten noususta.
Kaupungissa on pitkään keskusteltu maksuttoman varhaiskasvatuksen tärkeydestä, ja aiheesta on myös tehty valtuustoaloite. Palvelualuejohtaja Maijaliisa Rantanen kuvaa kokeiluun hakeutumista ideologiseksi valinnaksi, josta on ollut poliittisesti vahva näkemys. Lisäkustannukset eivät olleet kynnyskysymys.
Tänä vuonna Turussa täyttää viisi vuotta noin 1700 lasta, joista 87 prosenttia osallistuu kunnalliseen tai palvelusetelillä hankittuun päivähoitoon.
Myös Kempele hakee kokeiluun. Kunnan noin 260 viisivuotiaasta 76 prosenttia osallistuu varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatusjohtaja Tuula Männikön mukaan hakuun kannusti näkemys, että viisivuotias hyötyy ryhmässä toimimisesta ja vertaisoppimisesta.
– Lukemisen oppimisen valmiudet kehittyvät, ja lapsi kaipaa virikkeitä, joita ei ehkä tule aina tarjottavaksi kotiympäristössä.
Kempeleessä arvioidaan, että kokeilu voisi tuoda varhaiskasvatuksen piiriin noin 30 viisivuotiasta. Männikön mukaan määrän ja lisäkustannusten arviointi on hyvin hankalaa. Siksi kunnanhallitus vielä vahvistaa mukaan lähdön, jos kunta pääsee kokeiluun.
Männikköä hakijoiden pieni määrä ei yllätä, sillä hakemukseen tarvittujen tietojen hankintakin oli vaikeaa.
Tampere ei hae mukaan kokeiluun. Palvelujohtaja Kristiina Järvelän mukaan kaupungin taloustilanne ei anna myöten arvioiduille 1,5 miljoonan euron lisäkustannuksille.
Päivähoidon maksuihin on tullut vuoden alussa huojennuksia, joten Järvelän mukaan perheet kokevat tilanteen jo aiempaa paremmaksi.
Kajaani päätti olla hakematta kokeiluun. Tulosalueen johtajan Sirpa Kemppaisen mukaan lisäkustannuksiin ei ollut varattu rahaa eikä tiloja olisi välttämättä löytynyt uusille ryhmille. Isoimpana syynä hän pitää hankaluutta saada henkilöstöä, nimenomaan lastentarhanopettajia ja sosionomeja.
Kemppaisen mukaan viimevuotisista ennakkotiedoista huolimatta ratkaisu kokeiluun lähdöstä tuli kunnille päätettäväksi varsin nopeasti.
Seinäjoella hakua ei edes käsitelty. Varhaiskasvatusjohtaja Aija-Marita Näsäsen mielestä kokeilu on liian lyhyt tulosten saamiseksi. Lisäksi Seinäjoella jo 80–90 prosenttia ikäluokasta on varhaiskasvatuksen eri palvelujen piirissä.
"Kokeilulla kasvatetaan eriarvoisuutta"
Kuntaliiton kehitysjohtaja Jarkko Lahtinen olisi odottanut maksuttomasta varhaiskasvatuksesta käydyn keskustelun perusteella suurempaa hakijamäärää. Hän arvioi yhdeksi jarruksi sitä, että kuntien on vaikea vetää lyhyen kokeilun jälkeen päätöstä maksuttomuudesta takaisin.
– Kunta joutuu miettimään pidempiaikaisen ratkaisun, oli rahoitusta tai ei. Tässä haussa kunnan omarahoitusosuus on aika merkittävä.
Lahtisen mielestä kokeilulla myös kasvatetaan eriarvoisuutta kuntien välillä, vaikka pyrkimys on ollut vähentää sitä. Hänestä kaikille kunnille pitäisi saada yhdenvertainen ratkaisu ja valtion pitäisi tulla rahoituksessa reilummin niitä vastaan.
– En ole varma, mitä lisäarvoa kokeilu tuo.
Kokeilu: 19 000 lapselle maksuttomasti
– 21 kuntaa haki 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluun.
– Vuoden kestävä kokeilu alkaa 1. elokuuta. Opetusministeriö valitsee kunnat mahdollisimman pian.
– Kokeiluun hakivat Forssa, Harjavalta, Helsinki, Iisalmi, Inari, Jyväskylä, Kirkkonummi, Kitee, Kempele, Kotka, Leppävirta, Liperi, Miehikkälä, Mäntyharju, Oulu, Salo, Somero, Sonkajärvi, Taivassalo, Turku ja Virolahti.
– Kokeilussa tarjotaan 20 tuntia viikossa maksutonta varhaiskasvatusta enintään 19?000 lapselle eli kolmannekselle vuonna 2013 syntyneistä.
– Opetus- ja kulttuuriministeriö on varannut kokeiluun 5 miljoonaa euroa. Valtion avustus kattaa viidesosan kustannuksista.
– 5-vuotiaista noin 76 prosenttia osallistuu varhaiskasvatukseen. Osuus vaihtelee kunnittain paljon.
Maria Kalliokoski