Hallituksen haluama selvitys 15 prosentin vahvuisten viinien myynnin sallimisesta ruokakaupoissa on valmistunut. Selvitys sisältää kolme vaihtoehtoista mallia laajentaa viinien myyntiä Alkon monopolin ulkopuolelle.
Vaihtoehtoja ovat viinien myynnin salliminen päivittäistavarakaupoissa, myynnin salliminen ravintoloista ulos anniskeluluvan yhteydessä tai viinien erikoisliikkeiden perustamisen salliminen.
Mallit olisi mahdollista toteuttaa itsenäisinä uudistuksina tai niistä voisi toteuttaa useamman samaan aikaan, selvityksessä todetaan.
Viinien vähittäismyynnin vapauttaminen voitaisiin toteuttaa aluksi selvityksen mukaan periaatteessa myös määräaikaisena. Nykyisessä alkoholilaissa on jo mahdollisuus lupien myöntämiseen enintään vuoden määräajaksi.
Poliittinen kysymys
Selvityksen mukaan Alkon monopolin oikeudelliset ja taloudelliset perusteet pitäisi arvioida uudelleen, jos viinien myyntiä laajennetaan ja monopoli kaventuisi vain väkevien alkoholijuomien myyntiin. Myös koko vähittäismyynnin lupajärjestelmää olisi tarkoituksenmukaista tarkastella uudelleen.
– Viinien vähittäismyynnin vapauttaminen monopolin piiristä on perusluonteeltaan poliittinen kysymys. Ratkaisun on kuitenkin oltava EU-oikeuden mukainen ja täytettävä perustuslain vaatimukset, johtopäätöksissä todetaan.
Selvitys on yli satasivuinen. Se perustuu hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan hallituksen puoliväliriiheen mennessä tehdään sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) yhteistyössä riippumaton selvitys vahvempien viinien myynnin vapauttamisesta. Ministeriöt asettivat selvityshenkilöksi juristi Antti Neimalan.
Puoliväliriihi on heti pääsiäisen jälkeen. Hallitusohjelmaan on kirjattu myös, että hallitus ei muuta Alkon kansanterveydellistä tehtävää ja asemaa.
Essayah: Hallitusohjelman vastaista
Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) sanoo, että raportti luetaan huolella ja käsitellään ministerityöryhmässä kevään aikana.
Alkoholiasiat kuuluvat hallituksessa Grahn-Laasoselle.
Ministeri kommentoi selvitystä viestipalvelu X:ssä. Hänen mukaansa kokoomus kannattaa viinien vähittäismyynnin vapauttamista, mutta asia jakaa hallituksen sisällä mielipiteitä.
Hallituspuolueista kristillisdemokraatit on vastustanut alkoholilainsäädännön uudistuksia ja äänestänyt niitä vastaan.
Puolueen puheenjohtaja Sari Essayah sanoi STT:lle, että hallitusohjelmassa on sovittu vain selvityksen tekemisestä, ei muusta. Hän viittaa myös hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan hallitus ei muuta Alkon kansanterveydellistä tehtävää ja asemaa.
Essayahin mukaan selvitys vahvisti sen, mitä viinien myynnin laajentamisen seurauksista Alkolle tiedettiin jo etukäteen.
– Meillä ei ole aina Suomessa ymmärretty, että siitä seuraisi monopolin murentuminen, jolloin väkevät tulisivat myös ruokakauppoihin.
Essayahin mukaan asiasta ei olla keskustelemassa hallituksen puoliväliriihessä ensi viikolla.
Alkoholin haitat merkittävät
Neimalan selvityksessä on arvioitu erilaisten toteuttamisvaihtoehtojen vaikutuksia muun muassa kansanterveyteen, elinkeinovapauteen, Alkon toimintaan ja julkiseen talouteen.
Selvityksessä tuodaan esille, että alkoholin aiheuttamat kustannukset ja haittavaikutukset yhteiskunnalle ovat merkittävät. Viinien myynnin laajentaminen voisi lisätä alkoholin kulutusta ja alkoholihaittoja, mutta toisaalta se voisi selvityksen mukaan edistää elinkeinovapautta, kilpailua ja kuluttajan vapautta.
Selvityksessä viitataan Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) aiempaan arvioon, että viinien myynnin vapauttaminen heikentäisi merkittävästi Alkon kannattavuutta. Viraston omaan selvitykseen perustuvan arvion mukaan vahvojen viinien myynnin vapauttamisesta päivittäistavarakauppoihin ei voi päättää ilman, että samalla päätetään väkevien juomien myynnin jatkosta ja Alkon tulevaisuudesta.
Lähtökohdat hyvät
Neimalan selvityksen mukaan lähtökohdat viinien myynnin vapauttamiseksi ovat sikäli hyvät, että päivittäistavarakauppa ja anniskeluravintolat ovat harjoittaneet vastuullista alkoholin myyntiä kuluttajille jo vuosikymmeniä.
Selvityksessä tuodaan esiin myös se, että Suomi ja Ruotsi ovat ainoat EU-maat, jotka ylläpitävät valtiollisia alkoholijuomien vähittäismyyntimonopoleja. Sen mukaan viinien vähittäismyynnin laajentamisen puolesta puhuvat kuluttajien valinnanmahdollisuuksien parantuminen ja kuluttajahintojen laskeminen, elinkeinovapauden laajentuminen, kilpailun lisääntyminen ja sisämarkkinoiden toiminnan tehostuminen.
Selvityksessä viitataan Kilpailu- ja kuluttajaviraston arvioon, jossa todetaan kuluttajien hyötyvän viinien vähittäismyynnin vapauttamisesta muun muassa halvempina hintoina, yhden luukun ostamisen hyötyinä, lyhyempinä etäisyyksinä myyntipaikkoihin ja mahdollisuutena valita itselleen parhaiten sopiva tuote.
