Vii­mei­nen Mus­ta­saa­ri-leh­ti il­mes­tyi

Reijo Einolan voi sanoa haastatelleen lehteensä ainakin kertaalleen lähes kaikki mustasaarelaiset. Hän kirjoitti itse jutut ja kuvasi myös. Nyt hän nauttii eläkepäivistä. Kuvat: Jarno Pellinen
Reijo Einolan voi sanoa haastatelleen lehteensä ainakin kertaalleen lähes kaikki mustasaarelaiset. Hän kirjoitti itse jutut ja kuvasi myös. Nyt hän nauttii eläkepäivistä. Kuvat: Jarno Pellinen

MUSTASAARI

Reijo Einolan lehtiura alkoi juoksupoikana Vaasa Oy:ssä vuonna 1969.

Vuonna 1994 perustettu Mustasaari-lehti – Korsholms tidning lakkaa ilmestymästä.

Viimeinen numero kaksikielisestä, ilmaiseksi koteihin jaetusta kotiseutulehdestä ilmestyi joulukuun alussa.

Lehti on ollut Mustasaaren Sepänkylässä asuvan Reijo Einolan, 67, elämäntyö.

Hän on lehden perustaja ja ainoa vakituinen työntekijä.

– Olen tehnyt kaiken itse, kirjoittanut jutut, valokuvannut, myynyt ilmoitukset, taittanut sivut. Ainoastaan kääntämisessä olen saanut apua, Einola sanoo.

Kerran kuussa ilmestynyt lehti on painettu I-Printissä Seinäjoella.

Kaksikielinen lehti

Einolan ura lehtialalla alkoi vuonna 1969, kun hän pääsi juoksupojaksi Vaasa Oy:hyn.

– Siihen aikaan kaikkien ura lehtialalla alkoi tsupparina, Einola hymyilee.

Vaasa Oy julkaisi Vaasa-nimistä sanomalehteä vuodesta 1903 lähtien. Syyskuussa 1984 lehden nimi vaihtui Pohjalaiseksi, sittemmin Ilkka-Pohjalaiseksi.

Vaasassa ilmestyi myös vasemmistoliittolainen sanomalehti Kansan Ääni, jonka latomo ja loppuvaiheessa kustantajakin oli Helo-Set Oy.

Einola oli Helo-Setissa töissä sivunvalmistuksessa 90-luvun alkupuolella, kun toiminta loppui, ja hän joutui työttömäksi.

– Aloin sitten miettiä oman lehden perustamista. Koska Mustasaaressa enemmistö väestöstä on ruotsinkielisiä, ainoa vaihtoehto oli perustaa kaksikielinen lehti.

Ruohonjuuritason journalismia

Einolan perhe muutti Sepänkylään vuonna 1962, kun Reijo oli 8-vuotias.

– Täällä ei siihen aikaan ollut suomenkielisiä luokkia tai kouluja. Kävin kaikki kouluni Vaasassa, mutta kotikulmilla kaverit olivat ruotsinkielisiä. Siinä opin ruotsin kielen.

Toimittajan työssä kaksikielisyydestä on ollut hyötyä. Mustasaarelaiset ovat ahkerasti antaneet juttuvinkkejä kotiseutulehdelle.

– En ole juossut isojen uutisten perässä, vaan tehnyt juttuja aiheista, joista ykköslehdet eivät ole kiinnostuneita. Yleensä ne ovat tarinoita tavallisista ihmisistä, esimerkiksi eri asioiden harrastajista tai pienyrittäjistä.

Einola on lehdessään seurannut tarkkaan esimerkiksi suomenkielisen Mustasaaren keskuskoulun laajentumista ja tilaongelmia.

– Mieleen ovat jääneet myös esimerkiksi jutut Raippaluodon sillan ja Botniahallin vihkiäisistä.

Yrittäjille yhdistys

Lehden omistajana ja kustantajana Einola on ollut myös pienyrittäjä.

– Olin mukana perustamassa Mustasaaren Yrittäjät ry:tä ja olin vuosia sen hallituksessakin.

Hän etsi lehdellensä jatkajaa, mutta sellaista ei löytynyt.

– Asiakaskunta on ollut vankka, mutta korona-aika vähensi ilmoituksia. Kukaan ei rohjennut ryhtyä tähän.

Anne Laurila

Ilmoita asiavirheestä