Vieraslajit leviävät Suomen luonnossa hurjaa vauhtia lisääntyneen matkailun ja ulkomaankaupan seurauksena. Tavalliset kuluttajat tuovat vieraslajeja ulkomailta useilla eri tavoilla, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Sannakajsa Velmala.
– Kasvien siemeniä kulkeutuu ulkomailta Suomeen autojen renkaissa ja jopa kenkien urapohjissa.
Kalastusmatkoilta taas tuodaan vieraslajeja esimerkiksi vieheissä ja verkoissa.
– Myös veneisiin tarttuu vieraslajeja. Veden mukana voi tulla kaikenlaisia eliöitä, hyönteisiä, kasveja ja mikrobeja, ja myös matkatavaroiden mukana voi kulkeutua Suomeen ainakin hyönteisiä, Velmala kuvaa.
Näitä tiedostamattomia tapoja selvästi yleisempää on Velmalan mukaan kuitenkin se, että vieraslajeja tuodaan Suomeen tietoisesti joko netistä tilaamalla tai matkamuistona.
Moni ostaa esimerkiksi kasvien siemeniä, juurakoita, mukuloita tai taimia ilman että tarkistaa, löytyvätkö lajit EU-alueella haitalliseksi säädettyjen vieraslajien listalta.
Haitallisia lajeja voi olla myynnissä myös EU-maissa, mistä syystä Ruokavirasto suosittelee, että Suomeen ei tuotaisi lainkaan siemeniä tai muita kasvien osia ulkomailta. Haitalliseksi vieraslajiksi säädettyjä kasveja ei saa kasvattaa.
– Tietoisuutta tästä asiasta ja siihen liittyvistä riskeistä pitää lisätä, sillä kun vieraslajeja on tänne tuotu ja ne ovat täällä levinneet, ei niitä enää saada täysin pois.
Ulkomailta tilattujen tai tuotujen puutavaroiden, kasvien ruukkujen ja multapaakkujen mukana kulkee herkästi myös näkymättömiä, pieniä tulokkaita, kuten munia tai mikrobitauteja.
Tietoista vieraslajien levittämistä on tapahtunut myös niin, että akvaariokaloja ja -kasveja on päästetty tai istutettu Suomen luontoon, kertoo Suomen luonnonsuojeluliiton projektipäällikkö Titta Vikstedt.
– Esimerkiksi aurinkoahven on tällä tavalla levinnyt Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla.
Akvaariokasvi kanadanvesirutto on jo Suomen vesistöissä yleinen ja jatkaa siellä leviämistä muun muassa veneiden ja kalastusvälineiden välityksellä.
Suosi kasveissa suomalaista
Velmala suosittelee käymään matkatavarat huolella läpi reissun jälkeen ja pesemään kaiken pesunkestävän. Jos harrastaa ”riskilajeja” – metsästystä, kalastusta, retkeilyä tai puutarhanhoitoa – omat harrastusvälineet ja kengänpohjat tulisi pestä aina ennen uuteen paikkaan siirtymistä.
Vikstedt huomauttaa, että Suomessakin voi olla myynnissä sellaisia siemenseoksia, joita on tuotu ulkomailta ja joissa voi olla mukana haitallisia vieraslajeja. Vikstedt toivoisikin ihmisten ostavan ainoastaan sellaisia siemeniä, jotka on tuotettu Suomessa, ja ylipäätään suosivan sellaisia kotimaisia kasveja, puita ja pensaita, joita löytyy Suomen luonnosta muutenkin.
– Kun siemenet ja kasvit on jo istutettu omaan puutarhaan, niiden kasvua olisi hyvä tarkkailla. Jos jokin kasvi tuntuu leviävän herkästi, siitä kannattaa varmuuden vuoksi hankkiutua eroon, Viksted neuvoo.
Tässä kohtaa pitää hänen mukaansa olla erityisen varovainen: puutarhajätteen varomaton käsittely on hyvin yleinen tapa, jolla vieraskasvit leviävät luontoon.
Vieraslajien haitat käyvät usein koko laajuudessaan ilmi vasta vuosikymmenien kuluessa. Vikstedt arvioi, että ilmaston lämmetessä monien toistaiseksi vielä laillisten kasvien kyky levitä ja aiheuttaa ekologista haittaa tulee todennäköisesti kasvamaan.
Rantamaisemat ovat erityisen herkkiä
Vieraslajeista on haittaa kahdella eri tavalla. On paljon sellaisia vieraslajeja, joilla on suora vaikutus Suomen ekosysteemiin esimerkiksi monimuotoisuutta vähentämällä. Lisäksi on sellaisia vieraslajeja, joilla on suora vaikutus ihmiseen esimerkiksi elinkeinoa haittaamalla tai allergia- tai myrkytysoireiden kautta, kertoo Sannakajsa Velmala.
– Samalla lajilla voi olla myös nämä molemmat ominaisuudet.
Velmalan mukaan vieraslajikasvit usein sietävät monenlaisia olosuhteita, erilaisia maaperiä ja lämpötiloja, minkä lisäksi niillä on tehokas leviämiskyky joko siementen, juurakoiden, juurten tai maavarsien avulla. Juuri näiden samojen ominaisuuksien takia moni suomalainen on valinnut niitä puutarhaansa.
Kun tällaiset kasvit leviävät hauraisiin, harvinaisiin ja muutenkin kovan muutospaineen alla oleviin ympäristöihin, ne tukahduttavat muun kasvillisuuden.
Paahteiset ympäristöt, kuivat kedot ja ranta- ja dyynimaisemat ovat vieraslajeille erityisen herkkiä, sillä näillä alueilla on aivan omanlaisensa lajisto.
– Kun meillä sitten yleistyy tällainen vieraslaji – kuten rantakivikoissa menestyvä kurtturuusu – se tukahduttaa sekä biomassallaan että elinvoimaisuudellaan kaiken, ja lopulta siellä hiekan ja kivien seassa on vain tämä yksi laji: kurtturuusu.
Toinen esimerkki on Velmalan mukaan lupiini. Jos se pääsee leviämään kuivilla kedoilla ja niityillä, typensidonnan avulla se muuttaa koko maaperää ravinteikkaammaksi, minkä jälkeen kuivan kedon lajit eivät enää pärjää kilpailussa.
Velmala huomauttaa, että vaarassa eivät ole pelkästään kasvit, vaan myös muut eliöt, jotka ovat riippuvaisia Suomen alkuperäiskasveista.
Ihmiselle vaarallinen, Suomessa runsaasti yleistynyt vieraslaji on esimerkiksi jättiputki, joka aiheuttaa auringonpaisteessa ihokosketuksessa fototoksisen reaktion. Reaktio muistuttaa iholla palovammaa.
Marunatuoksukki puolestaan tuottaa erittäin allergisoivaa siitepölyä. Kasvi on levinnyt Suomeen esimerkiksi ulkomailta tilattujen linnunsiemenseosten mukana.
