Vien­ti­ve­ro­ja hiuk­sis­ta ja muita ku­rio­si­teet­te­ja – Vaasan kau­pun­gin­val­tuus­to on ollut jo 150 vuotta yh­teis­ten asioi­den äärellä

Vaasan kaupunginvaltuuston juhlaistuntoja on vietetty 25 vuoden välein vuodesta 1925 lähtien. Tässä on kuva siitä, valtuuston 50-vuotisjuhlaistunnosta 27.1.1925 eli 100 vuotta sitten. Valtuutetut istuvat pulpettien ääressä, varavaltuutetut ja yleisö tavallisilla tuoleilla. Puheenjohtaja on juhlasalin korokkeella. Kaupunginvaltuusto kokoontui monet vuosikymmenet Vaasan kaupungintalossa. Arkistokuva.

Kuva: Vaasan kaupunginarkisto

Vaasan kaupunginvaltuustolla on tänä vuonna 150-vuotisjuhlavuosi, ja ensi maanantaina 27.1.2025 kello 17.10 alkaa juhlaistunto Vaasan kaupungintalon juhlasalissa.

Niin kuin koko yhteiskunnassa, myös Vaasan kaupunginvaltuustossa on tapahtunut paljon muutoksia 150 vuoden aikana.

Ensimmäisessä valtuustossa istui paljon kaupungin porvareita, kuten kauppiaita, ja virkamiehiä, esimerkiksi hovioikeudesta. Sittemmin valtuutettujen ammattien kirjo on monipuolistunut.

Myös naisten pääsy valtuutetuiksi vuodesta 1919 lähtien ja nuorten määrän kasvu erityisesti 2000-luvulla ovat monipuolistaneet Vaasan valtuuston kokoonpanoa.

Valtuutettujen edustamat puolueet ovat myös vaihtuneet vuosikymmenten aikana.

Valtuustokauden pituus vaihteli alkuvuosikymmeninä 1–3 vuoden välillä. 1950-luvulta lähtien valtuutetut on valittu 4 vuodeksi kerrallaan.

Vaasan kaupunginvaltuuston kokoukset pidetään nykyisin hallintotalolla. Tekniikka on vahvasti osa kokouskulttuuria. Yleisö pääsee seuraamana kokouksia yläkerran lehteriltä. Arkistokuva.

Kuva: Jarno Pellinen

Vaasassa oli suuri epäsuhta

Ennen kaupunginvaltuustojen perustamista Suomessa oli maistraattikeskeinen hallintojärjestelmä, jossa porvarisoikeudet saaneet kauppiaat ja käsityöläiset päättivät kaupunkilaisten yhteisistä asioista.

1800-luvun puolivälin jälkeen todettiin, että vanha systeemi ei vastaa enää yhteiskunnallista todellisuutta.

Epäsuhta oli suuri varsinkin Vaasassa, eli silloisessa Nikolainkaupungissa, jossa asui esimerkiksi useiden tehtaiden työväkeä, hovioikeuden ja lääninhallituksen virkamiehiä sekä useiden koulujen opettajia, jotka kaikki olivat sivussa päätöksenteosta.

Joulukuussa 1873 Suomen suuriruhtinaskunnan senaatti julkaisi uuden kunnallisasetuksen. Sillä lakkautettiin porvariston etuoikeutettu asema ja perustettiin uusi päätöselin, kaupunginvaltuusto.

Kaupunginvaltuusto vastaa kunnan taloudesta ja toiminnasta. Valtuustolla on ylin toimivalta päättää kaupungin asukkaiden yhteisistä asioista.

4 000 asukasta, 67 äänesti

Aluksi kaupunginvaltuustoon jäsenet valittiin yleisellä raastuvankokouksella 3 vuodeksi kerrallaan, kuitenkin niin, että kolmannes valtuutetuista oli vuosittain erovuorossa. Vaalit oli siis järjestettävä joka vuosi.

Ehdokkaaksi sai asettua yli 25-vuotias, miespuolinen, veroa maksava kuntalainen.

Ensimmäiset kaupunginvaltuuston vaalit Vaasassa toimitettiin 28.12.1874. Kiinnostus vaaleja kohtaan oli vähäistä. Vaasassa oli tuohon aikaan noin 4 000 asukasta. Äänioikeutettuja oli noin 650. Heistä 67 vaivautui äänestämään.

Vaasan ensimmäisessä kaupunginvaltuustossa istui 30 miestä. Heistä 12 edusti vanhaa porvaristoa. Saman verran edustajia sai virkamieskunta, ja käsityöläiset saivat kaupunginvaltuustoon kuusi paikkaa.

Valtuusto kokoontui 1. varsinaiseen istuntoonsa 27.1.1875, ja sen jälkeen kokouksia oli ainakin ensimmäisen vuoden aikana hyvin tiheään. Uudella päätöselimellä oli paljon asioita selvitettävänä ja järjestettävänä.

Ensimmäiseksi valtuuston puheenjohtajaksi valittiin kauppias, myöhemmin kauppaneuvos ja Vaasan Osakepankin pääjohtaja, Joachim Kurtén. Hän oli myös valtiopäivämies ja edusti porvaristoa useilla valtiopäivillä vuosina 1872–99.

Ensimmäisten valtuutettujen joukossa oli Kurténin lisäksi muitakin kaupungin napamiehiä, kuten Vaasan höyrymyllyn ja Vaasan puuvillatehtaan perustaja August Alexander Levón ja yhä toimivan vaasalaisen perheyrityksen, Oy C.J. Hartmanin perustaja, kauppias Carl Johan Hartman sekä hänen isoveljensä, raatimies Fredrik August Hartman.

Kauppias Joachim Kurtén (1836–99) oli Vaasan kaupunginvaltuuston ensimmäinen puheenjohtaja. Hän oli myös porvariston edustajana useilla valtiopäivillä vuosina 1872–99. Arkistokuva.

Kuva: Daniel Nyblin. Museoviraston historian kuvakokoelma.

Vientiveroa ihmisen hiuksista

1800-luvun lopun Vaasa on näyttänyt aivan erilaiselta kuin nyky-Vaasa. Niinpä myös kaupunginvaltuustossa päätettävät asiat ovat olleet erilaisia.

Esimerkiksi kokouksessa 24.2.1875 valtuusto määräsi veroja erilaisille vientitavaroille, joita täältä laivattiin ulkomaille. Näitä olivat esimerkiksi viljatuotteet ja terva.

Oudolta kuulostaa se, että ihmisen hiuksista joutui maksamaan vientiveroa 20 markkaa per pää valtuuston päätöksen mukaan. Vuoden 1875 markka on nykyrahassa 5 euroa.

Valtuustotyöskentely otettiin vakavasti, ja heti ensimmäisenä keväänä otettiin tiukka asenne poissaoloihin.

Esimerkiksi kauppias, laivanvarustaja Alfred Hedman joutui keväällä 1875 maksamaan kaupungin kassaan useita kolmen markan sakkoja jäätyään ilman selitystä toistuvasti pois valtuuston kokouksista.

Kun valtuuston työ pääsi kunnolla vauhtiin ja vaasalaiset oppivat, millaisia asioita valtuustossa käsitellään ja päätetään, alkoivat yhteydenotot valtuustoon lisääntyä. Pöytäkirjojen välissä on kymmeniä kirjeitä, joilla asukkaat ovat lähestyneet valtuustoa eri asioissa.

Loppuvuodesta valtuusto on aina päättänyt seuraavan vuoden budjetista, kuten tänäkin päivänä. Esimerkiksi vuoden 1893 talousarvio on vain 3-sivuinen. Vaasan kaupungin talousarvio vuodelle 2025 on 151-sivuinen.

Vuoden 1893 talousarviossa päätettiin muun muassa hommata palokuntaan vedenlämmitysapparaatti ja palkata kolme uutta poliisikonstaapelia. Tulopuolelle laskettiin muun muassa verot, vuokrat kiinteistöistä, maista ja venepaikoista, satamamaksut ja koiravero.

Vaasan kaupunginvaltuuston ensimmäinen naispuheenjohtaja oli Marjatta Vehkaoja (sd.) vuosina 1993–96. Arkistokuva.

Kuva: Tomi Kosonen

Vehkaoja oli ensimmäinen naispuheenjohtaja

Ensimmäisten vuosikymmenien ajan Vaasan valtuutetut olivat kaikki miehiä. Suomessa naiset saivat yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden vuonna 1906 ensimmäisenä maana Euroopassa, mutta se koski vain valtiollisia vaaleja.

Vasta loppuvuodesta 1917 hyväksyttiin uusi kunnallisvaalilaki, joka takasi yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden kunnissa. Ensimmäiset uuteen lakiin perustuvat kunnallisvaalit käytiin Vaasassa 15.–16.1.1919.

Niissä Vaasan kaupunginvaltuustoon valittiin ensimmäiset naisvaltuutetut. He olivat opettajatar Hanna Blomqvist, kassanhoitaja Hulda Hoijar ja rouva Hilja Westberg.

Vaasan kaupunginvaltuuston ensimmäinen naispuheenjohtaja oli Marjatta Vehkaoja (sd.) vuosina 1993–96.

Viime syksystä lähtien Vaasan valtuustoa johtanut Sari Somppi (r.) on puheenjohtajana vasta toinen nainen.

Kuva: Jarno Pellinen

Seuraavat kuntavaalit käydään yhtä aikaa aluevaalien kanssa tänä keväänä. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 13.4.2025. Silloin valitaan jälleen uusi kaupunginvaltuusto Vaasaan neljäksi vuodeksi.

Lähteet: Vaasan kaupunginvaltuuston pöytäkirjat vuodesta 1875 lähtien, Kallenautio, Jorma et al. : Vaasan historia IV 1852–1917, vaasa.fi, finna.fi.

Vaasan kaupunginvaltuuston pöytäkirjat on sidottu kirjoiksi, ja niitä säilytetään kaupunginarkistossa. Ensimmäisinä vuosikymmeninä pöytäkirjat kirjoitettiin musteella, käsin, koukeroisella kaunokirjoituksella, ruotsiksi.

Kuva: Anne Laurila