Vaasa-lehden pääkirjoitus 9.3. oli täysin osuva vaasalaisten ravintolanimien ruotsinkielisyydestä.
Risuja-palstan Ällistyneen ja Mårten Bergin mielipidekommentit olivat outoja liittäessään asiaan kielipolitiikkaa. Se kielii siitä, ettei ymmärretty pääkirjoituksen pointtia ollenkaan, eikä ole juuri oltu muualla asuvien suomenkielisten kanssa tekemisissä.
Matkustan työmatkoja 150–180 päivää vuodessa ympäri Suomea. Kun käy ilmi, että asun Vaasassa, asiakkaani kysyvät lähes aina: ”Pärjääkö siellä suomella?”
Tämä kertoo koruttomasti, että Vaasan markkinoiminen suomenkieliselle Suomelle on epäonnistunut.
Vaasa koetaan muualla päin Suomea vahvasti ”pelkästään” ruotsinkieliseksi, eikä se ole turismissa mikään etu, vaan haitta. Asiakkaani ovat kokeneet, ettei Vaasa kiinnosta, koska ”siellä pitää varmaan osata ruotsia, että pärjää”. Siksi he matkustavat lomillaan muualla päin maata.
Bergin väite, että ”nimi antaa asiakkaalle käsityksen liikkeen tarjonnasta” ei pidä paikkaansa, sillä esimerkiksi Fröj, Hejm tai Mjöli eivät kerro muualta tulleille asiakkaille yhtään mitään. Eipä juuri minullekaan.
Tällä asialla ei ole mitään tekemistä kielipolitiikan kanssa, vaan kyse on Vaasan maineesta matkailumielessä.
Jos ravintoloiden omistajat haluavat myydä tuotteita pelkästään vaasalaisille, niin se on täysin OK. Jos halutaan saada asiakkaita myös muualta Suomesta, täytyy ymmärtää, etteivät em. nimet välttämättä avaudu, eikä se ole etu.
Mika Lehtimäki, Vaasa