Vie­hät­tä­vä vaa­sa­lais­ko­ti kil­pai­lee Suomen kau­neim­man kodin tit­te­lis­tä – Kur­kis­ta, miltä siellä näyttää

Vaasa
Jennifer Lipkiniä ja Tuomas Honkaniemeä puhuttelee vanhojen talojen historia ja arkkitehtuuri. Heidän talossaan on yhteisöllinen henki. Asukkaat ovat tehneet istutuksia ja hankkineet lepotuolit sisäpihalle.
Jennifer Lipkiniä ja Tuomas Honkaniemeä puhuttelee vanhojen talojen historia ja arkkitehtuuri. Heidän talossaan on yhteisöllinen henki. Asukkaat ovat tehneet istutuksia ja hankkineet lepotuolit sisäpihalle.
Kuva: Laura Krohn

Televisiokatsojat saavat pian tutustua kauniiseen vaasalaiskotiin, kun Jennifer Lipkinin ja Tuomas Honkaniemen asunto on mukana Suomen kaunein koti -ohjelman uudella tuotantokaudella.

Pitkälläkadulla sijaitsevassa kodissa vanhan talon arkkitehtuuri ja henki kohtaavat 50-luvun modernismin. 78,5 neliöisessä asunnossa on kolme isoa huonetta: keittiö, olohuone ja makuuhuone.

Honkaniemi ja Lipkin hankkivat asunnon keväällä 2021. Molemmat ovat kotoisin Vaasasta, mutta opiskelleet ja asuneet Helsingissä. Sitten syntyi halu palata Vaasaan.

Tässä asunnossa tekivät vaikutuksen muun muassa asunnon huonekorkeus ja alkuperäiset väliovet.

Jennifer Lipkin ja Tuomas Honkaniemi pitävät antiikista, vintagesta ja taiteesta. Varsinkin modernistinen taide on yhteinen intressi
Jennifer Lipkin ja Tuomas Honkaniemi pitävät antiikista, vintagesta ja taiteesta. Varsinkin modernistinen taide on yhteinen intressi
Kuva: Laura Krohn

Kahdella paikkakunnalla

Tuomas Honkaniemi työskentelee Vaasan yliopistossa opettajana aluetieteen oppiaineessa. Jennifer Lipkin on kuvataiteilija, joka myös opettaa taidetta sekä toista erikoisalaansa, arkkitehtuuria.

He ovat pitäneet toisen kotinsa Helsingissä, sillä varsinkin Jenniferillä opetustyö vie hänet usein pääkaupunkiin. Tuomaksellakin on silloin tällöin musiikkiasioita kaupunkiin, sillä hän soittaa rumpuja vaasalaislähtöisen Michael Bleun yhtyeessä.

– Helsingin vuokra-asunnon sisustimme silloin nuorempina pitkälti perityillä ja saaduilla huonekaluilla. Myöhemmin olemme kyllä laittaneet sitä, ja se on esitelty Asun-lehdessä. Tyyliltään se on ehkä enemmän fiftari- ja modernistihenkinen, he kertovat.

Vaasan kodin pari rakensi ajatuksella ja käytännössä nollasta, sillä Helsingin asunnosta sinne ei tuotu juuri mitään.

Talo tunnetaan niin sanottuna makkaratehtaan talona, ja sen on suunnitellut A.W. Stenfors.
Talo tunnetaan niin sanottuna makkaratehtaan talona, ja sen on suunnitellut A.W. Stenfors.
Kuva: Laura Krohn

Lipkin ja Honkaniemi koluavat mielellään kirpputoreja ja vanhan tavaran myymälöitä sekä selailevat nettimyyntipalstoja. Vaasan kotia oli suunniteltu jo pitkään, ja samalla kerätty sinne tavaraa.

– Onneksi saimme varastoitua niitä vanhempiemme omakotitalojen kellareihin, he nauravat.

Kirpputorien löytöjä

Suurin osa hankinnoista on tehty Vaasan seudulta, mutta yhden reissun pariskunta teki pakettiautolla hakemaan nettikirpputorilöytöjä pitkin Suomea.

Honkaniemi muistelee kaiholla Liisanlehdossa toiminutta Oma Tori -kirpputoria, joka lopetti vuonna 2021. Myös SPR:ltä on tehty onnekkaita täsmälöytöjä, kuten Thonetin aidot wieniläistuolit ja Eamsin rahi.

– Tämä vaatii aikaa, mutta se on harrastus ja elämäntapa, he sanovat.

Makuuhuoneen gobeliini eli seinävaate on hankittu Ranskasta verkkokaupasta.
Makuuhuoneen gobeliini eli seinävaate on hankittu Ranskasta verkkokaupasta.
Kuva: Laura Krohn

Kodissa näkyy molempien kiinnostuksen kohteet. Lipkin on tuonut sisustukseen värejä, sillä hän on perehtynyt niihin sekä taiteessaan että arkkitehtuurin kautta tilojen luomisessa. Historiasta kiinnostunut Honkaniemi taas on huolehtinut aikakauden mukaisista yksityiskohtia asunnossa, kuten ruokakaapin lukosta.

Olohuoneen seinällä on Pohjanmaan antikvariaatista hankittu Vaasan kartta vuodelta 1907.

Kaikkea ei haluttu repiä

Molempien periaatteena on välttää sisustamisessa uuden ostamista. Ekologisista syistä he eivät myöskään halunneet tehdä suurta remonttia, jossa kaikki olisi revitty ja vaihdettu.

– Kaikki puhuvat lentämisestä, mutta entä kaikki remontit ja siitä tuleva jäte, Lipkin huomauttaa.

Keittiössä on välimerellinen tunnelma ja sinne kokoonnutaan monesti ystävien kesken syömään ja seurustelemaan. Taustalla vanha Askon kaappi, joka haettiin Lahdesta.
Keittiössä on välimerellinen tunnelma ja sinne kokoonnutaan monesti ystävien kesken syömään ja seurustelemaan. Taustalla vanha Askon kaappi, joka haettiin Lahdesta.
Kuva: Laura Krohn

Koska keittiö ja koko asunto oli vastikään remontoitu, he tekivät sen omannäköiseksi pienillä teoilla: maalamalla seinät ja keittiönkaapit, vaihtamalla vetimiä ja tekemällä aikakauden mukaiset listat.

– Huomattavasti edullisempaa ja ympäristöystävällisempää, Honkaniemi toteaa.

Lattian sävy oli pariskunnan silmään hieman liian kylmä, mutta sitäkään ei haluttu repiä pois, vaan isoilla matoilla tuodaan tilaan pehmeyttä ja lämpöä.

Miellyttävä ympäristö inspiroi

Honkaniemi väitteli tohtoriksi alkukesästä ja kirjoitti väitöskirjaa paljon kotoa käsin. Lipkin taas tekee omaa taidettaan keittiössä.

– Olemme suunnittelussa miettineet, että mitä kaikkea kaipaamme, kun teemme paljon töitä kotona ja miten koti palvelee meidän arkeamme, Lipkin sanoo.

Makuuhuoneessa on työpiste, jonka äärellä Tuomas Honkaniemi kirjoitti väitöskirjaansa.
Makuuhuoneessa on työpiste, jonka äärellä Tuomas Honkaniemi kirjoitti väitöskirjaansa.
Kuva: Laura Krohn

Honkaniemi uskoo, että kodilla oli merkitystä väitöskirjan valmistumiseen.

– Tämä on ollut inspiroiva, visuaalisesti miellyttävä ympäristö. Se antaa energiaa tekemiseen.

Taide on tärkeä osa sisustusta ja se kiinnostaa molempia. Teoksia on hankittu antikvariaateista, Jenniferin omista ja ystävien näyttelyistä.

Entinen makkaratehdas

Vuonna 1917 valmistunut talo tunnettiin aiemmin Nymanin makkaratehtaana. Siinä on asuinpuoli ja tehdas, jonka puolella toimii nykyisin Art Center Torni.

– On mukava käydä siellä ja seurata ikkunasta kävijöitä. Minullakin on ollut siellä kaksi näyttelyä, kertoo Jennifer Lipkin.

Historiasta kiinnostanut Honkaniemi on selvittänyt talon vaiheita ja jututtanut siellä asuneita ihmisiä, kuten Kosken veljeksiä.

Lakanoiden silitystä kuvauspäivänä

Entä miten tämä koti päätyi mukaan ohjelmaan?

– Tuotantoyhtiö otti meihin yhteyttä. Kotimme on esitelty Avotakassa ja taiteilijataustani tunnettiin, Lipkin kertoo.

Pari ei epäröinyt lähteä mukaan.

– Se on sympaattinen ohjelma, jossa näytetään erilaisia koteja. Emme varmaan itse olisi hakeneet mukaan, mutta kun kysyttiin, niin miksi ei, he sanovat.

He halusivat kertoa arvoistaan myös ohjelmassa.

– Kauneutta voi rakentaa pehmeillä arvoilla, kierrättämällä ja kunnioittamalla vanhaa taloa.

Suomen kaunein koti -ohjelmassa tuomarit Tero Pennanen, Hanna Sumari ja Sini Rainio kiertävät katsomassa kauniita ja persoonallisia koteja eri puolilla Suomea.
Suomen kaunein koti -ohjelmassa tuomarit Tero Pennanen, Hanna Sumari ja Sini Rainio kiertävät katsomassa kauniita ja persoonallisia koteja eri puolilla Suomea.
Kuva: MTV

Kuvaukset tehtiin heinäkuussa.

– Kuvausryhmä tuli aamuyhdeksältä ja alkoi heti kuvata. Oli pitänyt herätä aikaisin, että ehdin silittämään lakanat, Lipkin naurahtaa.

Asukkaat lähetettiin pois, ennen kuin tuomaristo, toimittaja Hanna Sumari, arkkitehti Sini Rainio ja sisustusarkkitehti Tero Pennanen, saapuivat katsomaan asuntoa.

– Se oli mukava, hyvin erilainen kesäpäivä. Kuvaustiimi oli kiva ja meillä oli leppoisa meininki. Lähdimme sitten Fiskdiskeniin lounaalle ja skoolaamaan. Oli kiva fiilis, koti siivottu ja loma alkanut, Lipkin ja Honkaniemi muistelevat.

Suomen kaunein koti -sarjan 12. tuotantokausi alkaa MTV3-kanavalla tiistaina 29.8. Vaasalaiskoti on mukana toisessa jaksossa 5.9.

Mainos
Ilkka-Pohjalaisen pelit

Pelaa Ilkka-Pohjalaisen digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä