Ve­te­raa­ne­ja on Suo­mes­sa vajaa 12 000, mutta kohtalo sodassa ja asuin­paik­ka­kun­ta mää­rää­vät pal­ve­lut – tulossa on muutos, josta ve­te­raa­ni­lii­tot iloit­se­vat

Sotaveteraaniliitto sekä Rintamamiesliitto tiivistävät yhteistyötään edunvalvonnassa. Liittojen yhteistyöpöytäkirja allekirjoitettiin perjantaina Tuusulassa. Vasemmalta Rintamaveteraaniliiton liittovaltuuston puheenjohtaja, kenraaliluutnantti evp Antti Simola, Rintamamiesliiton puheenjohtaja Matti Louekoski, Sotaveteraaniliiton puheenjohtaja Erkki Heikkinen sekä Sotaveteraaniliiton liittovaltuuston puheenjohtaja Jukka Paarma. Takana Rintamaveteraanin liiton toiminnanjohtaja Heikki Karhu. Kuva: Markku Seppä.
Sotaveteraaniliitto sekä Rintamamiesliitto tiivistävät yhteistyötään edunvalvonnassa. Liittojen yhteistyöpöytäkirja allekirjoitettiin perjantaina Tuusulassa. Vasemmalta Rintamaveteraaniliiton liittovaltuuston puheenjohtaja, kenraaliluutnantti evp Antti Simola, Rintamamiesliiton puheenjohtaja Matti Louekoski, Sotaveteraaniliiton puheenjohtaja Erkki Heikkinen sekä Sotaveteraaniliiton liittovaltuuston puheenjohtaja Jukka Paarma. Takana Rintamaveteraanin liiton toiminnanjohtaja Heikki Karhu. Kuva: Markku Seppä.

Sekä Sotaveteraaniliitossa että Rintamaveteraaniliitossa iloitaan hallituksen budjettiriihen päätöksestä, jonka mukaan rintamaveteraaneille mahdollistetaan samat kotona asumista tukevat palvelut kuin sotainvalideille.

Rintamaveteraaniliiton puheenjohtaja Matti Louekoski korostaa, että kyse oli kestävyyslajista. Niin kauan uudistusta ajettiin.

–Molemmat liitot ovat tehneet edunvalvontaa yhdessä jo vuosikaudet. Tämä uudistus lainsäädäntöön on yhteisponnistuksen tulosta. Kävimme eduskunnassa kymmeniä kertoja esittelemässä veteraanien tarpeita.

Pitkäaikainen toive

Sotaveteraaniliiton puheenjohtaja Erkki Heikkinen jatkaa, että sodassa olleiden saaminen yhdenvertaiselle tasolle on ollut kaikkien veteraanien toive jo pitkään.

Päätös varmistaa rintamaveteraanien palveluiden yhdenvertaisuuden asuinkunnasta ja sotakohtalosta riippumatta. Merkille pantavaa on, että lakiuudistuksen takana seisovat kaikki eduskuntaryhmät yksimielisesti.

Uudistus tulee voimaan ensi vuoden marraskuun alusta.

Sinne on aikaa vielä yli vuosi, mutta puheenjohtajat sanovat ymmärtävänsä, että lainsäädännön uudistaminen vie aikaa.

–Meidän pitää ottaa huomioon, että myös ensi vuoden alkupuolella on järjestettävä kuntoutus ja kotipalvelut veteraaneille, Heikkinen muistuttaa.

Raha on haaste

Louekoski on samoilla linjoilla.

–Raha on haaste, eli kuinka saamme laissa turvatun etuuden toimimaan alkuvuodesta. Aikaa on sentään kymmenen kuukautta.

Liittojen edustajat tapaavatkin eduskuntaryhmiä syyskuun lopussa.

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan uudistusta varten perustetaan uusi arviomäärärahamomentti. Siinä ensi vuodelle on kirjattu 20 miljoonaa euro rahoitus, vuodelle 2020 liki 70 miljoonaa euroa ja kahdelle seuraavalle vuodelle reilut 51 ja 37 miljoonaa euroa.

Aiempina vuosina kuntoutus on ollut pääasia, mutta ikääntymisen myötä painopiste on siirtynyt yhä enemmän kotipalveluihin.

–Veteraanin arkinen kotielämä pitää saada helpommaksi. Ongelmana on ollut, että rahaa on puuttunut koko ajan. Tarpeisiin nähden määrärahoja on leikattu aivan liikaa,

Louekoski toteaa.

Kotipalveluiden taso on myös vaihdellut paljon kunnittain.

Budjettiraha tulee kunnille tammikuussa ja monissa kunnissa se loppuu kesken. Kun lisäraha tulee vasta marraskuussa, niin monet kunnat katkaisevat palvelut kesken vuoden.

Perusmääräraha palveluille on 2 400 euroa veteraania kohden. Liittojen mukaan summa on vain noin viidennes tarvittavasta summasta. Veteraaneja tällä hetkellä vajaat 12 000.

Keräyksillä saadaan osa

Vapaaehtoisilla keräyksillä ja lahjoituksilla on oma merkityksensä, mutta niiden vuotuinen tuotto liikkuu 2-3 miljoonassa eurossa.

Kun veteraanien palveluihin käytetään tänä vuonna noin 45 miljoonaa euroa, niin keräyssumma on pienehkö. Sillä tuetaankin yleensä veteraanien puolisoita ja leskiä.

Kaiken kaikkiaan puheenjohtajat ovat sitä mieltä, että veteraaneja kohdellaan hyvin.

–Arvostus näkyy vaikkapa nyt tehdyssä riihen päätöksessä. Kun veteraanit osallistuvat eri tilaisuuksiin, niin heitä kohdellaan kunniakansalaisina. Tämä on hieno asia. Jos tämä arvostus olisi näkynyt muutama kymmenen vuotta sitten, niin suurin veteraanijoukko ei olisi ehtinyt poistua joukostamme kuulematta kiitoksen sanaa, Heikkinen toteaa.

Louekoski korostaa, että kansainvälisissä vertailuissa Suomi ei ole lainkaan huonolla sijalla.

–On monia maita, jotka eivät välitä veteraaneistaan lainkaan.

Itsenäisinä jatketaan

Aika ajoin julkisuudessa on väläytelty, josko liittojen pitäisi yhdistyä.

–Liitoilla on pitkät perinteet. Veteraanit ovat ne itse perustaneet, miksi me kävelisimme heidän yli, liitoissa tuumitaan.

–Yhdistyminen on toisarvoinen asia siihen nähden, että me pystymme sopimaan yhteistyöstä veteraanien hyväksi täysin yksimielisesti, Heikkinen jatkaa.

Liitot sopivat perjantaina Tuusulassa yhteistyöstä, jolla tehostetaan liittojen tekemää edunvalvontatyötä. Yhteistyöllä tehostetaan liittojen voimavarojen käyttöä.

Fakta: Veteraanit

Suomessa veteraaneja vajaat 12 000.

Heidän keski-ikänsä 94 vuotta.

Sodissa oli mukana 650 000 miestä ja vajaat 100 000 naista.

Sotaveteraaniliitossa varsinaisia jäseniä 8 000, puolisoja ja leskiä toiset 8 000 sekä kannattajajäseniä 29 000.

Rintamaveteraaniliitossa varsinaisia jäseniä 2 000 ja 4 000 kannattajajäsentä.

Budjettiriihessä päätös, jonka mukaan rintamaveteraaneille samat kotona asumista tukevat palvelut kuin sotainvalideille.

Laki astuu voimaan ensi vuoden marraskuussa.

Anita Simola

Ilmoita asiavirheestä