Hallitus on muuttanut kritisoitua esitystään vesihuoltolain uudistuksesta. Uuden esityksen mukaan kunnat eivät saisi myydä omistustaan vesihuollosta jatkossa lainkaan.
Aiemmassa esitysluonnoksessa kunnalliset vesilaitokset olisi säilytetty kunnan määräysvallassa, mutta vähemmistöosuuden myymistä ei kielletty. Turvattu olisi siten vain kuntien enemmistöosuus, ei täyttä julkista omistusta, mikä huoletti oppositiota.
Muutoksesta kertoi maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) etäyhteydellä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa torstaina. Paikalla oli myös ministeriön virkakuntaa.
Myyntikielto merkitsee rajoitetta kuntien itsehallintoon, mutta rajoitteelle löytyy Essayahin mukaan myös vahvat perusteet.
– Meidän on varmistettava, että vesihuollon kriittinen infrastruktuuri ei siirry yksityiseen omistukseen.
Essayahin mukaan kansainväliset kokemukset osoittavat, että luonnollisena monopolina toimivan vesihuollon yksityistämiseen liittyy riskejä, kuten palvelutason heikkeneminen ja asiakasmaksujen kohtuuton kasvu.
Aiempi esitysluonnos oli Essayahin mukaan lakityöryhmän valmistelema.
– Sen arvioitiin täyttävän eduskunnan tahtotilan, mutta turvaavan samalla kunnille perustuslain mukaisen kunnalliseen itsehallintoon kuuluvan liikkumavaran, hän perusteli.
Maa- ja metsätalousministeriö päätyi Essayahin mukaan muuttamaan esitystä käytyään edellisen lausuntopalautteen läpi ja kuultuaan Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojasen ja emeritusprofessori Olli Mäenpään perustuslailliset arviot.
– Kumpikin heistä arvioi, ettei kunnallinen itsehallinto ole este kuntien vesihuollon omistukseen kohdistuvan myyntikiellon säätämiselle.
Essayah uskoo, että lakiluonnos menee vielä aikanaan eduskunnan perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi.
Pykälämuutos lähti torstaina uudelle lausuntokierrokselle. Hallituksen lopullinen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle loppukeväällä.
"Rajumpi kuin ajattelimme"
Kuntaliiton yhdyskuntatekniikan päällikkö Paavo Taipale kertoo, että hallituksen linjanmuutos tuli yllätyksenä. Hän sai tietää uuden luonnoksen sisällöstä vasta torstaina aamulla.
– Ei nyt ihan tällaista odotettu. Mietimme, miten siihen suhtaudutaan, mutta varmaan jossain määrin kriittisesti.Toki oli tiedossa, että joitakin muutoksia lausuntokierroksen jälkeen varmaan tehdään, mutta ehdotus on rajumpi kuin mitä ehkä ajattelimme, Taipale kommentoi STT:lle.
Kuntaliitto on vahvasti sen kannalla, että kunnat omistavat vesilaitokset, siitä ei ole Taipaleen mukaan ollut kysymys missään vaiheessa. Erilaista näkemystä on lainsäädännöllisistä puitteista.
– Oikeastaan kysymys on periaatteesta, että lähdetään lailla säätämään rajoitusta itsehallinnolliselle toimijalle.
Taipale ajattelee lakiin kirjaamisen olevan uusi tapa haurastuttaa kunnan itsehallinnollista asemaa. Myös hän uskoo, että esitys menee aikanaan perustuslakivaliokuntaan.
Taustalla kansalaisaloite
Lakiuudistuksen taustalla on Vesi on meidän -kansalaisaloite, jonka eduskunta hyväksyi syyskuussa 2021 yksimielisesti. Eduskunta edellytti tuolloin, että hallitus ryhtyy valmistelemaan lainsäädäntöä, jolla varmistetaan julkisomisteisten vesihuoltotoimintojen säilyminen kuntien omistuksessa ja määräysvallassa.
Vesihuoltouudistuksen keskeinen tavoite on turvata vesihuolto eli puhtaan juomaveden tuotanto ja jätevesien käsittely.
Oppositio arvosteli aiempaa esitysluonnosta voimakkaasti siitä, että se olisi jättänyt oven auki vesihuollon yksityistämiselle.
– On vahva poliittinen tahtotila, että kunnilla nykyisin oleva oikeus luopua vesihuollon omistuksestaan rajataan kokonaan pois. Tämä ratkaisu olisi huoltovarmuuden kannalta kestävin, perustelee Essayah muutosta.
Suomen keskitetystä vesihuollosta valtaosa on kuntien omistuksessa.
Kuntien väliset omistuksen siirrot sallittuja
Lainsäädäntöneuvos Vilja Klemola maa- ja metsätalousministeriöstä kertoi tilaisuudessa, että kuntien välisiä vesihuollon omistuksen siirtoja voi jatkossa tehdä. Sen ei katsota vaarantavan kansalaisaloitteen tavoitteita.
Suomessa on Klemolan mukaan yksittäisiä laitoksia, joista kunnalla on enemmistöomistusosuus, mutta joka ei välttämättä ole täysin kunnan omistuksessa. Nämä laitokset eivät saisi jatkossa luopua vesihuolto-omaisuudestaan.
– Vesihuolto-omaisuus tarkoittaa tässä kontekstissa infraa, kuten putkia, pumppaamoita, vesitorneja, kun taas vesihuoltolaitoksella tarkoitetaan organisaatiota, joka pyörittää vesihuoltotoimintaa, Klemola selvensi.
Lain voimaantulon jälkeen ei saisi perustaa kuin kunnan omistuksessa olevia laitoksia. Myös asiakasomisteisia vesihuolto-osuuskuntia voi vielä perustaa. Eduskuntakin on Klemolan mukaan korostanut sitä, että niiden toiminta on turvattava jatkossakin.
Oppositio: Hallitus tuli järkiinsä
Oppositiopuolueiden kansanedustajat kiittelevät hallitusta "järkiin tulemisesta vesihuollon myymisessä".
Maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen Piritta Rantanen (sd.) pitää erinomaisena, että hallitus on muuttanut suuntaansa ja kiristänyt lakiesitystään vastaamaan opposition ja kansalaisten vaatimuksia.
– Tämä on jälleen uusi osoitus siitä, että hallituksen epäoikeudenmukaiseen politiikkaan on mahdollista vaikuttaa. Aivan kuten sairaalaverkkoon kohdistuneissa leikkauksissa, myös vesihuollon lainsäädännössä hallitus on joutunut pakittamaan alkuperäisistä kannoistaan, mikä on pieni voitto suomalaisille, Rantanen sanoo tiedotteessaan.
Rantasen mukaan talousahdinko on joissakin kunnissa johtanut myyntiajatuksiin, mutta onneksi se nyt selkeästi kielletään laissa.
Kansalaisaloite sai alkunsa, kun Jyväskylässä viitisen vuotta sitten harkittiin vesi- ja energiayhtiön vähemmistöosuuden myyntiä. Selvitys kuitenkin keskeytettiin sen saatua paljon kritiikkiä.
Keskustan Petri Honkosen mielestä aiemman esitysluonnoksen riskinä olisi ollut vesimaksujen nousemisen lisäksi myös turvallisuuspoliittisesti arkaluontoisen tiedon päätyminen arveluttaviin käsiin.
Hän arvelee, että ilmeisesti Suomenlahden kaapelirikot havahduttivat hallituksen perääntymään kansallisomaisuuden myymisestä ulkomaisiin käsiin.
– Hallituksen on peräännyttävä myös VR:n ja Finavian myymisestä, Honkonen vaatii tiedotteessaan.
Vasemmistoliiton Laura Meriluoto sanoo niin ikään tiedotteessa olevansa erittäin tyytyväinen, että hallitus on tullut järkiinsä ja muuttanut esitystään.
– Hallituksen taipuminen tässä asiassa on merkittävä voitto oppositiolle ja aivan erityisesti vasemmistoliitolle, jonka aktiivit tätä tärkeää asiaa alunperin lähtivät ajamaan ja joka sittemmin sai koko eduskunnan taakseen.
