Useilla vesibusseilla liikennöivä Suomen Saaristokuljetus Oy on joutunut pohtimaan, miten välttyä Pietarsaaren ja Helsingin Vuosaaren kaltaisilta veneturmilta. Yritys järjestää muun muassa Helsingin Korkeasaaren suositut vesibussikuljetukset.
– Seuraukset olivat poikkeuksellisen pahoja, niin sietää pohtia, miten nämä voidaan välttää, Suomen Saaristokuljetus Oy:n toimitusjohtaja Tomi Ståhlberg kommentoi Lännen Medialle.
– Olemme käyneet asioita läpi henkilökunnan kanssa. Pitää oppia muiden virheistä. Turmat olivat valitettavia tapauksia, jotka vaikuttavat negatiivisesti koko alaan.
Korkeasaaren eläintarhan vilkasta vesibussiliikennettä ei kuitenkaan ole muutettu turmien seurauksena.
– Korkeasaaren reitti on vähän erilainen kuin muut reitit. Sinne on hyvin lyhyt matka, noin kilometri.
Ståhlbergin mukaan karilleajo Korkeasaaren reitillä ei edes ole realistinen uhka.
– Konerikko tulisi mieleen, mutta kuljemme hyvin lähellä maata, sata metriä rannasta koko ajan.
Suomessa on sattunut kaksi pahaa vesibussiturmaa viikon sisällä. Pietarsaaressa vesibussi upposi torstaina ja 27 ihmistä pelastettiin.
Viikko sitten perjantaina vesibussi upposi Helsingissä Vuosaaren edustalla. 65 matkustajaa saatiin laituriin ennen veneen uppoamista.
Suomessa on kaikkiaan noin 200 vesibussia
Suomessa liikennöi kotimaan matkustajaliikenteessä kaikkiaan hieman päälle 200 vesibussia, joista pohjoisin Inarijärvellä.
Trafin mukaan vesibusseja kulkee joka puolella Suomea. Noin puolet niistä eli noin 100 liikennöi sisävesillä ja puolet merellä.
Suomen Saaristokuljetus Oy:llä on pääkaupunkiseudulla 10 alusta, joista suurin osa on vesibusseja.
Vesibussi on kansanomainen nimitys, eikä sille ole olemassa lain määritelmää. Trafin mukaan vesibussi on pieni kotimaanliikenteen alus. Lautta on kuitenkin erilainen alus, koska sillä voidaan kuljettaa autoja.
"Jokainen asia pitää joka päivä muistaa tarkistaa"
– Henkilökunnan kanssa kävimme läpi, että pitää muistaa tehdä kaikki koneisiin liittyvät tarkistukset ja muistaa olla huolellinen työssä, Tomi Ståhlberg kertoo.
– Jokainen asia pitää joka päivä muistaa tarkistaa. Ei voi vain olettaa. Pietarsaaren turmassa ei ollut tarkistettu, että jäähdytysvesi kiertää, niin se nyt on semmoinen asia, että se kuuluu aina tarkistuslistalle.
Ståhlbergin mukaan vesibusseille sattuu joka vuosi jotain pienempiä onnettomuuksia, mutta nämä kaksi olivat nyt poikkeuksellisen pahoja.
– Ei tässä voi oikein muuta tehdä etukäteen, kun laivat on katsastettu ja eli niissä on varusteet, ja henkilökunnalla pätevyydet ja koulutus. Huolellisuutta pitää skarpata.
Vesibussin kyytiin uskaltaa yhä mennä, Trafi vakuuttaa
Merenkulkujohtaja Tuomas Routa Trafista valaa uskoa, että vesibussin kyytiin uskaltaa yhä mennä.
– Vaikka nyt on sattunut peräkkäin kaksi onnettomuutta, Suomessa on ollut aika vähän vesibussien vakavia onnettomuuksia. Vesibussi on yhä turvallinen liikenneväline, hän vakuuttaa.
Vesibusseille on Suomessa selkeät turvallisuusmääräykset rakenteeseen, toimintaan ja ammattipätevyyksiin liittyen.
Routa korostaa, että vesibussien turvallisuus onnettomuustilanteissa parantui merkittävästi viime vuonna, kun uudet hengenpelastuslaitemääräykset tulivat voimaan.
– Niissä edellytetään, että jos on yhtään isompi alus, niin siinä pitää olla itsestään laukeavat puhallettavat lautat, joihin ihmiset pääsevät kuivin jaloin.
Pietarsaaren vesibussi oli alle 15 metriä pitkä, joten sillä ei tarvinnut olla näitä puhallettavia lauttoja, vaan pelastusliivit ja kelluntalaitteet. Yli 15-metrisessä vesibussissa on oltava puhallettavat lautat.
Muut veneet auttoivat, muuten ihmiset olisivat olleet veden varassa
Trafi arvioi, että Sipoossa ja Pietarsaaressa aluksen vauriosta johtuva uppoaminen on ollut sen verran hidas, että pelastustoimet kyettiin suorittamaan riittävän hyvin.
– Jos Pietarsaaressa ei olisi ollut näin hyvin saatavilla muuta kalustoa, ihmiset olisivat kyllä pelastusliivien ja kelluntavälineiden kanssa selvinneet hyvin, mutta ei näin hyvin, niin kuin nyt kävi.
Uppoamisen hitaus siis helpotti tilannetta.
– Jos joudutaan evakuoimaan, niin pitää olla tietty aika, jona ihmiset saadaan pois aluksesta. Vesibussista on lyhyt ja selkeä tie ulos yleensä, Tuomas Routa painottaa.
– Henkilökunnan ammattitaito korostuu, että työntekijät pystyvät käsittelemään alusta niin kuin tulee käsitellä.
– Näkisin, että kun on inhimillistä toimintaa, niin on aina riski, että tulee inhimillisiä erehdyksiä ja virheitä. Niin kuin Pietarsaaren tapauksessa on viitattu. On äärimmäisen tärkeätä, että on semmoisia teknisiä ratkaisuja, jotka minimoivat haitan inhimillisistä erehdyksistä.
Routa huomauttaa, että vesibussi pitää katsastaa vuosittain niin kuin auto.
Trafi saa Helsingin ja Pietarsaaren tapauksista merionnettomuusilmoitukset.
– Katsomme niitä ja arvioimme minkälaisiin toimiin tulee ryhtyä. Mikäli ilmenee rikkomuksia, toimimme sen mukaan. Jos ilmenee tarvetta muuttaa määräyksiä, etenemme sen mukaisesti.
Tanja Nuotio
