Kolumni

Ver­tai­sis­taan paras

Viime viikolla saimme kuulla uutisen, jonka mukaan tennispelaaja Jarkko Nieminen pelaa uransa viimeistä kautta. Näin herrasmiesurheilijan 15-vuotinen taival ATP:n ammattilaiskentillä tulee päätökseen. Tuolle tielle on mahtunut paljon.

Niemisen uran parhaat saavutukset ovat kaksi tammikuussa Australian avointen aattoviikkona otettua ATP-voittoa ja kolme Grand Slamin turnauksen puolivälieräpaikkaa. Uransa hohdokkaimpana vuotenaan 2006 Nieminen voitti uransa ensimmäisen ATP-turnauksen, yhteensä kuusi ottelua Grand Slam -turnauksissa, selvisi Wimbledonin puolivälieriin ja piipahti ATP-rankingin sijalla 13. Saavutuksia, joita meidän suomalaisten on vaikea asettaa mittasuhteisiin.

Ammattilaistennis on elänyt kultakauttaan koko 2000-luvun, ja lajia voidaan monella mittapuulla pitää maailman kilpailluimpana yksilölajina. Tämä antaa pohjan maskulaisen uraa tutkiessa. Nieminen on ollut 14 vuotta peräkkäin maailman rankingin sadan parhaan pelaajan joukossa, josta suurimman osan aikaa top 50:ssa. Tähän on koko tennishistoriassa pystynyt vain kourallinen pelaajia. Itseasiassa 2000-luvulla vastaavaan on yltänyt Jarkon ohella vain kolme kohtuullisen kovaa pelimiestä. Mihail Jutshni, Nikolai Davidenko ja muuan Roger Federer.

Tilastot ovat tilastoja ja jäävät historian kirjoihin. Niemisen suuruus perustuu kuitenkin muuhun kuin lukuihin. Hän nousi kivikovan lajin absoluuttiselle maailman huipulle olosuhteista ja kulttuurista, joista se on lähes mahdotonta. Niemisen merkitystä suomalaiselle tennikselle ja juniorityölle voi vain arvailla. Ammattimaisuus, tyylikkyys ja tennisyleisön huomioonottaminen kestävät vertailun kehen tahansa.

Me suomalaiset olemme usein naureskelleet Jarkon tippumisille turnausten avauskierroksilla tai selvien johtoasemien menetyksille pelien ratkaisuvaiheissa. Pian naurut loppuvat kuitenkin ikävään, kun suomalaista tenniksen kaksinpelaajaa ei nähdä ainakaan seuraavaan kymmeneen vuoteen ATP-tason kilpailun pääsarjassa.

Lajien, urheilijoiden ja urien vertaileminen on yleensä vaikeaa ja joskus jopa turhaa. Mutta minulle, Jarkko, olet Suomessa primus inter pares.

Timo Kankaanpää

vapaa toimittaja, valmentaja