Smolnan hallitusneuvotteluissa väännetään ankarasti uudesta sote-mallista, mikä ei ole ihme. Lännen Median kysely paljastaa, että edes keskustalaisten kunnallispoliitikkojen enemmistö ei valitsisi itsehallinnollista maakuntamallia, jota on uumoiltu pääministeripuolueen lempilapseksi.
Perustuslain mukaisena pidettyä maakuntamallia kannatti lähes 1 300 vastaajan kyselyssä vain 23 prosenttia kuntapäättäjistä.
– Miten tuo sote aiotaan saada maaliin ilman suuria kuntaliitoksia? Jos maakuntamalli on kuntaliitosten tilalla, tuleeko siinä säästöjä? Verotusoikeus tähän jo tarpeeksi kupattuun kansaan on aivan liikaa, vaasalainen keskustapäättäjä kritisoi ajatusta sote-maakunnista.
– Uusia veronkantajia tämä maa ei tarvitse. Maakuntamallissa valta keskittyy muutamalle kansanedustajalle. Heidän tulisi pidättäytyä paikallishallintoon kuuluvien kuntayhtymien vastuullisista luottamushenkilöpaikoista, sivaltaa keskustalainen pienestä kunnasta.
Yli 300 keskustalaisesta vastaajasta 42 prosenttia kannattaa itsehallinnollista maakuntamallia, jossa sote-maakunnille valitaan vaaleilla valtuustot ja ne saavat verotusoikeuden.
– Maakunnan tasolla tapahtuva malli, jossa on myös verotusoikeus, on tasavertainen, kun kustannukset jaetaan myös yhdessä. Silloin ei vaikuta enää kuntalaisuus vaan yleiset verotusperiaatteet, arvioi Perttu Laaksonen (kesk.) Sauvosta.
– Itsehallinnollisessa maakuntamallissa valitaan oma valtuusto, mutta sillä ei ole, eikä ole ollut tarkoituskaan olla verotusoikeutta, vaan oikeus osuuteen kerätyistä veroista. Korvamerkitty osuus, kuten Ylellä, toteaa keskustavaikuttaja Pirkanmaalta.
Yhtä suuri osuus (42 %) kyselyyn vastanneista keskustalaisista valitsisi yksitasoisen kuntayhtymämallin, jossa sote-palveluista vastaavat kuntayhtymät.
– Yksitasoinen kuntayhtymämalli on hyvä. Tärkeää on pohtia rahoitusmalli huolellisesti: kustannusten kantokyvyn säilyminen erilaisilla alueilla kohtuullisena sekä veroprosentin rasittavuus. Sote-uudistuksessa näen mahdollisuuden leveämmillä harteilla tuotettuna turvata myös reuna-alueiden sote-palveluiden saatavuus. Suuremmilla alueilla palveluja voitaisiin tuoda reuna-alueilla asuvien lähelle renkaiden päällä (esim labra-/hammashoito), kirjoittaa Johanna Paloranta (kesk.) Kokkolasta.
Kun keskustalaiset vastaajat otetaan aineistosta pois, itsehallinnollinen maakuntamalli saa osakseen lähes tuhannelta kuntapäättäjältä vain 17 prosentin kannatuksen.
Kokoomuslaisista ainoastaan 8 prosenttia kannattaa sote-maakuntia ja perussuomalaisistakin vain 14 prosenttia. Kun asetelma on puolueiden kentällä tämä, ei ole ihme, että sote-ratkaisu on hallitusneuvotteluissa jumissa.
Sadoista sanallisista vastauksista käy ilmi, että kuntapäättäjät haluavat säilyttää valtaa kotivaltuustoilla. Lähes 53 prosenttia vastaajista ei hyväksy sitä, että kotikunnan valtuustolta vietäisiin sote-valta kokonaan.
Vain 39 prosenttia kunnallispoliitikoista on valmis hyväksymään sen, että valtuustoilta vietäisiin päätösvalta sosiaali- ja terveyspalveluista.
– Sote-palvelut käsittävät noin 60 prosenttia kunnan budjetista. Olisi katastrofi, jos valtuustolla ei olisi enää päätösvaltaa niin merkittävään siivuun kaupungin rahoista, kiteyttää Janne Olsen (sd.) Torniosta satojen vastaajien tunnelmat.
Muutosta vastustavia jääriä kuntapäättäjät eivät ole: 75 prosenttia heistä vaatii hallitusta kiirehtimään sote-uudistusta. Yhtä mallia ei avoimien vastauksien perusteella pitäisi kuitenkaan sementoida kaiken perustaksi nopeasti.
– Uudistus voi astua voimaan, kun se on myös alan ammattilaisten mielestä valmis. Se, että Sipilän mukaan päätöksellä on kiire, ei tarkoita sitä, että pitäisi hosua edellisen hallituksen tapaan, huomauttaa Aki Vainio (kesk.) Pirkkalasta.
Kiinnostavaa on iän vaikutus halukkuuteen luopua oman kotivaltuuston päätösvallasta: kyselyyn vastanneista alle 35-vuotiaista kunnallispoliitikoista 48 prosenttia on valmiita luopumaan sote-vallasta, mutta yli 60-vuotiaiden päättäjien joukossa luopumisvalmius laskee 35 prosenttiin.
Monet uskovat vallan osittaiseen säilymiseen, jos sote-uudistus toteutetaan siirtymällä yksitasoiseen kuntayhtymämalliin, jota niin ikään pidetään perustuslain mukaisena ratkaisuna.
– Suomessa on terveydenhuoltoa hoidettu 1950-luvulta asti kuntayhtymämallilla, ja siinä demokratia toteutuu parhaiten, sosialidemokraatti perustelee.
Sote-kuntayhtymiä kannattaa 37 prosenttia vastaajista.
– Ne ovat nopeimmin aikaansaatavissa oleva sote-malli. Perustuslaillisella kiikkulaudalla on löydettävä tasapaino kuntalaisille yhdenvertaisten palveluiden ja kuntien päätösvallan välillä, kuusamolainen Martti Turunen (kok.) arvioi.
– Suomessa on terveydenhuoltoa hoidettu 1950-luvulta asti kuntayhtymämallilla, ja siinä demokratia toteutuu parhaiten, sosialidemokraatti perustelee.
Vastauksista huokuu voimakas turhautuminen eri mallien vatvomiseen.
– Mallia tärkeämpi olisi yksikanavainen rahoitusmalli, jossa työterveyshuolto tulee osaksi perusterveydenhuoltoa. Se edistäisi perusterveydenhuollon kehittämistä, jos myös aktiiviväestö käyttäisi samoja palveluita perustasolla, kirjoittaa nainen (kok.) Porista.
Sadat vastaajat kertovat kaipaavansa eri mallien yhdistelmää. Monet antaisivat vaativan erikoissairaanhoidon järjestämisen ja rahoittamisen valtiolle. Myös monituottajuutta ja kunnanvaltuuston vapautta ulkoistaa palveluita yrityksille pidetään tärkeinä.
Sairaanhoitopiireistä Helsingin ja Uudenmaan HUS kerää suitsutusta, mutta eri puolilla maata kuntapäättäjät kokevat jääneensä piirien laskutuksen armoille.
– Rakennuskustannukset vievät kunnat perikatoon. Ovatko syynä kelvottomat kuntien edustajat vai mikä, mutta rakentaminen on ollut Seinäjoella jättimäistä, suomii lapualaisnainen.
Mallia, jossa kunnat yhdistyisivät niin isoiksi peruskunniksi, että ne voivat vastata sote-palveluista, kannattaa 17 prosenttia kaikista vastaajista ja 32 prosenttia kokoomuslaisista. Valtiojohtoisen sote-hallinnon valitsisi 14 prosenttia kaikista vastaajista ja 24 prosenttia perussuomalaisista.
Nykyisen sote-rakenteen kannalla on kyselyssä vain 9 prosenttia vastaajista.
Kyselyssä uudistusta kommentoivat kymmenet politiikassa toimivat terveydenhuollon ammattilaiset, kuten kokoomuslainen professori ja erikoislääkäri Pentti Huovinen Turusta.
– Sote-uudistuksen valmiiksi saattaminen tulee viemään joka tapauksessa 3–5 vuotta. Siksi on tärkeää, että lainsäädäntö saadaan kuntoon vuosien 2015–16 aikana. Olennaista on myös välttää sote-alueiden välinen kilpailutilanne. Siksi on päästävä riittävän suuriin sote-tuotantoalueisiin, joita voisi olla esimerkiksi viisi (nykyiset erityisvastuualueet). Nämä alueet voidaan lisäksi velvoittaa tekemään yhteistyötä. Olennaista on muistaa, että näillä alueilla olisi sote-toimialoilla koulutus- ja tutkimusvastuu yhteistyössä yliopistojen kanssa. Kolmen ministeriön vuonna 2014 julkistaman Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategian perustelutekstissä ministerit toteavat, että kilpailukyvyn keskiössä on yliopistollisten sairaaloiden ja niiden ympärille syntyneiden osaamiskeskittymien kehittäminen tutkimuksen ja yritystoiminnan kumppanuuksien näkökulmasta. Sote-uudistuksen tavoitteena on monialaisen toiminnan kautta suomalaisten parempi terveys ja hyvinvointi, mutta se voi parhaimmillaan olla paljon enemmän kuin pelkkä palvelu-uudistus, Huovinen kirjoittaa toiveikkaasti.
Lauri Nurmi/ Lännen Media
