Kymmenet sähköverkkoyhtiöt hakevat oikeudesta täytäntöönpanokieltoa Energiaviraston uudelle valvontamallille, jolla pyritään suitsimaan sähkön siirtohintojen korotuksia.
Asia käy ilmi markkinaoikeudelle toimitetuista yhtiöiden valituskirjelmistä. Uuden valvontamallin täytäntöönpanon kieltämistä hakee yli 60 yhtiötä, muun muassa isot verkkoyhtiöt Caruna ja Elenia Verkko.
Lisäksi sähköverkkoyhtiöt hakevat markkinaoikeudesta muutosta itse pääasiaan eli Energiaviraston päätökseen uudesta valvontamallista.
Esimerkiksi Caruna vaatii, että markkinaoikeus kieltää heti Energiaviraston päätöksen täytäntöönpanon siihen asti, kunnes Carunan valitus on lainvoimaisesti ratkaistu. Caruna katsoo, että täytäntöönpanon keskeytyksen aikana tulisi noudattaa valvontamenetelmiä, jotka vastaavat aiempaa valvontamallia.
Sähköverkkoyhtiöiden hinnoittelun uusi valvontamalli tuli voimaan vuoden alussa. Kotitalouksien maksamien sähkön siirtohintojen on ennakoitu kohoavan myös jatkossa, mutta uuden valvontamallin uskotaan hillitsevän hintojen nousua.
Verkkoyhtiöt ovat suhtautuneet uuteen valvontamalliin erittäin kriittisesti. Elenia sanoi lausuntokierroksella, että mallilla olisi "dramaattiset negatiiviset vaikutukset" yhtiön taloudelliseen tilanteeseen. Yhtiöiden mukaan uusi valvontamalli heikentää merkittävästi niiden kykyä investoida verkkoihinsa.
Caruna lykkää investointeja
Caruna kertoi keskiviikkona leikkaavansa investointejaan uuden valvontamallin takia. Yhtiö sanoo, että tämän vuoden investointeja on karsittu noin 60 miljoonalla eurolla lykkäämällä tai perumalla projekteja.
– Nyt yksinkertaisesti tilanne on se, että meillä eivät rahat riitä viemään investointeja eteenpäin alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti, sanoi Carunan talous- ja varatoimitusjohtaja Noora Neilimo-Kontio mediatilaisuudessa.
Carunan mukaan sen investoinnit vähenevät tänä vuonna noin puoleen suunnitellusta. Yhtiö muun muassa lykkää suurjännitejohdon rakentamista Espoossa ja sanoo, että tuuli- ja aurinkovoiman liittämisajat verkkoon pitenevät. Lisäksi Vihdissä sähköverkon maakaapelointi lykkääntyy, ja Joensuussa energiahankkeita uhkaa viivästyä investointien hidastumisen takia, Caruna luettelee.
Yhtiön mukaan ainoa keino varmistaa tarvittavien investointien tekeminen on, että Energiavirasto muuttaa valvontamalliaan.
Caruna katsoo valituksessaan, että Energiaviraston päätös uudesta valvontamallista on lainvastainen. Yhtiön mukaan uusi valvontamalli vaikuttaa "erittäin vahingollisesti" verkkoinvestointien kannattavuuteen.
– Monet jo tehdyistä investoinneista muuttuvat päätöksen johdosta tappiollisiksi. Monia tulevista investoinneista ei ole mielekästä toteuttaa, koska niistä ei tule koskaan taloudellisesti kannattavia, Caruna sanoo valituksessaan.
Laskuttamattomia tuottoja
Suomen suurin jakeluverkkoyhtiö Caruna kertoi edellisen kerran hinnankorotuksista viime kesänä. Carunan toimitusjohtaja Jyrki Tammivuori sanoi keskiviikkona, ettei yhtiöllä ole vielä päätöksiä tulevista hinnankorotuksista.
Neilimo-Kontio kertoi, että Caruna-konserniin kuuluvan Caruna Oy:n asiakkailta ei ole aiempina vuosina laskutettu kaikkea sitä liikevaihtoa, joka vanhojen valvontamenetelmien mukaan olisi voitu laskuttaa. Tällaisia laskuttamattomia tuottoja kutsutaan verkkoyhtiöiden valvontamallissa alijäämäksi.
– Omistajamme ovat ikään kuin antaneet Caruna Oy:n asiakkaille maksuaikaa. Nyt meillä on mahdollisuus ja muutoksista johtuen kassavirrallinen tarvekin se kertynyt alijäämä sieltä seuraavien vuosien aikana tasata, Neilimo-Kontio sanoi.
Verkkojen arvo jäädytetään
Energiavirasto päätti verkkoyhtiöiden uudesta valvontamallista hieman ennen vuodenvaihdetta. Linjaukset koskevat vuosia 2024–2031.
Tärkein muutos koskee sähköverkkojen laskennallisen arvon määrittelyä. Yhtiöiden ennen tätä vuotta tekemien verkkoinvestointien arvo jäädytetään, joten myöhempien vuosien hintataso ei enää vaikuta vanhan verkko-omaisuuden arvoon. Aiemmassa mallissa myös vanhojen verkkojen arvo oli määritelty uudelleen uusien investointien kustannustason perusteella.
Verkkojen arvon jäädyttäminen rajoittaa verkkoyhtiöille laskettavaa kohtuullista tuottoa. Se taas vaikuttaa siihen, miten paljon yhtiöt voivat korottaa sähkön siirtohintoja.
Energiavirasto arvioi, että muutosten seurauksena verkkoyhtiöiden sallittu enimmäisliikevaihto kasvaa tulevina vuosina hitaammin kuin se kasvaisi vanhalla valvontamallilla.
Kiista voi kestää vuosia
Kun markkinaoikeus aikanaan ratkaisee verkkoyhtiöiden valitukset, asiassa voi vielä hakea valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Lainvoimaisen päätöksen saaminen voi kestää vuosia.
Helsingin Sanomat kertoi keskiviikkona, että huhujen mukaan jotkin verkkoyhtiöt olisivat viemässä asiaa välimiesoikeuteen.
Caruna ei ottanut asiaan kantaa keskiviikon mediatilaisuudessa.
– Meillä ei ole siihen mitään kommenttia, Tammivuori sanoi.
