Venla Pulk­ka­nen sai li­sä­sii­vet unel­mil­leen

Läpimurtosäätiö julkisti tiistaina korkeushyppääjä Venla Pulkkaselle myönnetyn apurahan. LEHTIKUVA / Roni Rekomaa
Läpimurtosäätiö julkisti tiistaina korkeushyppääjä Venla Pulkkaselle myönnetyn apurahan. LEHTIKUVA / Roni Rekomaa

Korkeushyppääjä Venla Pulkkanen kertoo innolla kilpailuihin valmistautumisesta. Pulkkasen tavoitteet ovat suomalaisittain tyypilliseen tapaan arvokisoissa, mutta suurin intohimo kohdistuu urheilijan juhlahetken valmisteluihin.

Pulkkasen ällistyttävä kehitysloikka huipentui viime kesänä pronssimitaliin Universiadeissa ja neljänteen sijaan 22-vuotiaiden EM-kisoissa Espoossa.

– Ovathan ne, Pulkkanen vastaa johdattelevaan kysymykseen kilpailuista urheilijan juhlahetkenä.

– Joo, ehdottomasti nautin niistä.

Pulkkanen innostuu toden teolla vasta, kun hän pääsee kertomaan tärkeää kilpailua edeltävistä viikoista, päivistä ja tunneista.

– Tykkään valmistautua kilpailuhetkeen. Haluan oppia tekemään oikeat asiat, jotka valmistavat siihen, että saan parhaan vireen oikeaan aikaan, Pulkkanen jatkaa.

– Kilpailu on se tähtihetki, mutta on tärkeintä keskittyä valmistautumiseen.

Pulkkanen hallitsee jo asian ilmeisen hyvin. Hän sivusi EM-finaalissa ennätystään 187 ja paransi Universiadeissa 188:aan.

Potentiaali ja kaksi metriä

Pulkkanen, 21, pumppasi päättyneellä kaudella ennätykseensä kymmenen lisäsenttiä, mutta hän on vasta suuntaamassa uraansa kohti tavoitteitaan. Ne ajoittuvat vuosikymmenen vaihteen molemmin puolin. Hän haluaa onnistua vuosien 2028 ja 2032 olympialaisissa.

– Tavoitteeni ovat arvokilpailuissa. Se voi tarkoittaa menestystä, mitaleita tai tuloksia. Ennen kaikkea sitä, että saa tavoitella oman potentiaalin ja maailman huippua. Se on se unelma, Pulkkanen tarkentaa.

– Ja toki korkeushypyssä on se kahden metrin ylitys, josta voi unelmoida. Mutta tulevat vuodet näyttävät, mikä oma potentiaali on.

Pulkkasen kykyihin ja mahdollisuuksiin luottaa ainakin huippu-urheilun Läpimurtosäätiö, joka julkisti tiistaina hänelle myönnetyn apurahan.

– Tarkastelen tätä enemmän tulevaisuuden mahdollisuuksien kautta kuin tunnustuksena siitä, mitä olen tehnyt, Pulkkanen kertoo.

– On iso juttu, että pääsen tässä vaiheessa uraa ja tämän ikäisenä urheilemaan täysipäiväisesti. Tällä on varmasti iso vaikutus siihen, mihin suuntaan ura lähtee. On helpompi tehdä suunnitelmia, kun ei tarvitse koko ajan miettiä, onko varaa leiriin ja voiko ottaa valmentajan mukaan.

Kanttia harjoitella ja levätä

Seppo Haaviston valmennuksessa Pulkkasen harjoittelu on muuttunut lajinomaisemmaksi vuodesta 2021.

– Ominaisuuksia on alettu kehittää rohkeammin, ja hän on tuonut harjoitteluun myös selkeämpää rytmitystä. Uskalletaan harjoitella, eikä pelätä levätä, Pulkkanen kertoo.

– Ja tekniikkaa työstetään koko ajan.

Korkeushyppääjä rakentaa ominaisuuksistaan ja teknisistä yksityiskohdista palapeliä, jonka harva saa koskaan valmiiksi.

– Voimatasoni ovat tulleet kohti aikuisurheilun vaatimuksia ja olen saanut yhdistettyä sen nopeampaan liikkeeseen, Pulkkanen tiivistää rakennusvaiheen nykytilan.

Kehityskohteita riittää silti vauhdinjuoksusta rimanylitykseen. Viime talvena Pulkkanen koki oivalluksen, kun hän sai vapaan jalan toimimaan nopeammin ponnistuksessa ja rimanylityksessä.

– Hyppyyn tuli muoto.

Kesällä hän sai vauhtiin väljyyttä.

– Pääsin juoksemaan vapaasti rimalle. Aiemmin se meni jäpittämiseksi, kun asettelin askelia.

Mutta työ jatkuu.

– Pitäisi tulla rajummin ponnistavaa jalkaa päin. Se törmääminen on mulle semmonen kehityksen kohde, Pulkkanen kaavailee jatkoa.

Ilmoita asiavirheestä