Seinäjoen kaupungin mailla, Kyrkösjärven rannoilla, on kymmeniä veneitä. Ne on jätetty maastoon ilman maanomistajan lupaa.
Tilanne on ollut samanlainen jo vuosia. Nyt kaupunki ja Etelä-Pohjanmaan ely-keskus haluavat rannat tyhjäksi.
– Rannalle hylätyt veneet voivat olla ympäristölle haitallisia, jos ne pääsevät lahoamaan vesirajassa. Lisäksi veneet heikentävät alueen viihtyvyyttä ja esteettisyyttä, perustelee kaupunginpuutarhuri Kari Hirvensalo.
Ely-keskus pitää veneitä turvallisuusriskinä.
– Veneet haittaavat patoturvallisuuslain edellyttämää kunnossapitoa kuten patovallin niittoa. Niitolla estetään puuston kasvua, joka voi vaurioittaa padon rakenteita, selvittää vesitalousasiantuntija Tomi Mäki.
Jätetyt veneet hävitetään tai myydään
Luvattomat veneet on siirrettävä pois Seinäjoen kaupungin mailta viimeistään 15. kesäkuuta. Jos veneitä tämän jälkeen on luvattomissa paikoissa, veneet laputetaan poistokehotuksella.
Elokuun puolenvälin jälkeen Seinäjoen kaupunki ja ely-keskus katsovat, ettei rannalle jääneillä veneillä ole omistajaa ja ne haetaan pois. Tämän jälkeen veneitä ei enää palauteta omistajille.
Osa veneistä on jo elänyt parhaat päivänsä, toiset ovat ulkoasusta päätellen päässeet yhä veteenkin.
Kaupunki on saanut kyselyitä siitä, tulevatko hylätyt veneet myyntiin.
– Myyntiä harkitaan myöhemmin. Toivomme tietysti, että kaikki hakisivat oman veneensä pois, kaupunki vastaa toiveeseen Facebook-sivullaan.
Kaupunki ei paikkoja rakenna
Kaupunginpuutarhuri ymmärtää, että poistokehotus on kuumentanut tunteita. Moni pitää poistokehotusta kiusantekona, sillä veneet ovat saaneet olla rannalla rauhassa vuosikymmeniä.
Kaupungilla on 25 vuokrattavaa venepaikkaa. Ne sijaitsevat Pruukinrannassa. Kaupunki ja Ely ovat selvittäneet olisiko lisäpaikkojen rakentaminen mahdollista.
– Kaupungin ydintoimintana ei ole venepaikkojen rakentaminen, ylläpito ja vuokraaminen. Trailerilla voi veneen tuoda ja viedä pois, Hirvensalo selventää.
Auringonottolaituri veneiden käyttöön
Seinäjoella on luvanvaraisia veneensäilytyspaikkoja myös Kyrkösjärven uimarannan luona, minne Lakeuden Elämysliikunta ry rakensi pari vuotta sitten 25-paikkaisen venelaiturin. Se maksoi noin 40 000 euroa.
Sen sekä Pruukinrannan venepaikkojen vuokrauksesta vastaa Lakeuden Elämysliikunta. Toiminnanjohtaja Hannu Salo on veneiden poistokehotuksen jälkeen puhunut tunteja puhelimessa veneiden omistajien kanssa.
– Kaikille paikat eivät mitenkään riitä. Ennen häätökehotusta uuden venelaiturin paikoista oli vuokrattu puolet. Nyt viedään viimeisiä. Pruukinrannan paikat olivat täynnä jo aikaisemmin ja jonossakin oli väkeä, Salo kertoo.
Lakeuden Elämysliikunta reagoi nopeasti venepaikkapulaan. Se aikoo muuttaa yhdistyksen Käpälikössä olevan auringonottolaiturin venelaituriksi.
– Se sopii hyvin veneille. Laituriin saa kolmisenkymmentä venepaikkaa, Salo selventää.
Jos venepaikan sattuu saamaan, kesäpaikka Lakeuden Elämysliikunnan venelaiturilla maksaa 50 euroa kesältä. Pruukinrannassa venettä saa pitää ympäri vuoden. Siellä vuosimaksu on 70 euroa.
Venepaikka rannalla ei ole jokamiehenoikeus
Kyrkösjärven rannoilla luvattomasti säilytetyt veneet ja niistä aiheutuvat haitat ovat lisääntyneet vuosi vuodelta. Aiemmin asiaa on katsottu sormien läpi, mutta nyt pitkään puheenaiheena ollut ongelma halutaan ratkaista kertarysäyksellä.
Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksen johtava vesitalousasiantuntija Tomi Mäki muistuttaa, ettei veneiden poistokäskyssä ole kyse kiusanteosta, vaan turvallisuudesta: Veneet hankaloittavat tekojärven patovallien puhdistusta. Padon omistajan eli ely-keskuksen on niitettävä pajut ja heinikko joka vuosi, sillä muuten juuret voivat aiheuttaa vuotoriskin.
– Haluamme saada omat velvoitteet suoritetuksi sekä pitää pato turvallisena ja siistinä. Olemme aiemmin kehottaneet siirtämään veneet pois niittojen tieltä, mutta iso osa on jäänyt siirtämättä. Yksittäisiä, täysin lahonneita raatoja olemme vieneet pois, Mäki kertoo.
Kun pyyntöä ei ole noudatettu, heinikoiden niitto on vaikeutunut ja osaa alueista ei ole päästy hoitamaan ollenkaan.
– Patovalliin on ilmestynyt vuosien saatossa jos jonkinmoisia kiinnitys- ja venetelaviritelmiä. Saamme paljon palautetta alueen epäsiisteydestä.
Venerivistöt ovat ongelma myös vesistölle.
– Hylätyistä lasikuituveneistä tulee roskaa. Lasikuitu ja muu jäte päätyy vesistöön. Lopulta luontoon saattaa päästä esimerkiksi mikromuoveja.
Mäki muistuttaa, ettei veneen säilyttäminen vesistön rannalla ole jokamiehenoikeus.
– Veneen säilytys on kaikilla järvillä luvanvaraista. Luvallisen paikan puuttuminen ei ole peruste säilyttää venettä missä sattuu. Yksityiset maanomistajat eivät ole olleet järin tyytyväisiä, kun oma rantamaapala täyttyy muiden veneistä.
