Bassolaulaja Mika Kares on tuttu näky Savonlinnan oopperajuhlilla, mutta tänä kesänä tilanne on poikkeuksellinen: hänet nähdään Olavinlinnan lavalla kahdessa järkälemäisessä pääroolissa.
Kares astuu ensin Boris Godunovissa nimikkorooliin vallanhimoisena venäläistsaarina ja on heti perään kotimaisen merkkioopperan Viimeisten kiusausten maallikkosaarnaaja Paavo Ruotsalainen.
Bassolaulaja viettää Savonlinnassa jo 13:tta oopperakesää. Hänellä on ollut kaksoisrooleja aiemminkin, muttei päärooleja.
– Se on hyvin poikkeuksellista täällä, että on kaksi pääroolia ja vielä näin laajamittaisia rooleja, Kares sanoo STT:lle.
Lisäksi molemmat ovat bassolaulajien vaativimpia rooleja.
– Suomalaisessa repertuaarissa Paavo Ruotsalainen on ehdottomasti se vaativin. Käytännössä on koko ajan lavalla, ja on tosi paljon laulettavaa. Boris Godunov on taas psykologisesti tosi haastava. Siinä pitää osata mennä herkkyydestä hulluuteen ja vuoropuheluun Jumalan kanssa ja sitten vielä kuolla näyttävästi, Kares kuvailee.
Kahden suuren roolin tekeminen samaan aikaan ei kuitenkaan kuulosta työläältä kokeneelle esiintyjälle. Hän näkee rooleissa merkittäviä eroja, joiden kautta hän lähestyy urakkaa.
Boris Godunov ja Paavo Ruotsalainen ovat molemmat merkkihenkilöitä, jotka miettivät elämänvalintojaan ja ovat isojen teemojen äärellä. Mutta Boris on poliittisia pelejä pelaava hallitsija, kun taas Paavolla on usko ja kutsumus, jotka häntä ajavat.
– Toinen on kansan parissa liikkuva suuri vaikuttaja, ja toinen on taas ylhäältä päin kansaa hallitseva, Kares sanoo.
Boris Godunov kritisoi vallankäyttöä
Savonlinnan oopperajuhlat käynnistyivät viime viikonloppuna Giuseppe Verdin Macbethilla ja Giacomo Puccinin Turandotilla. Kares nousee lavalle perjantaina Modest Musorgskin Boris Godunovissa. Joonas Kokkosen Viimeiset kiusaukset on ensi-illassa 22. heinäkuuta.
Bassolaulajalla menee tuplaroolinsa esitykset ja harjoitukset osin limittäin. Helpotusta tuo se, että Tampere-talon kanssa yhteistuotantona tehty Viimeiset kiusaukset oli Tampereella ensi-illassa jo keväällä, joten Oopperajuhlien ensi-ilta on "uusinta".
Boris Godunov on sen sijaan Kareksen debyytti. Aiemmin Oopperajuhlilla roolin ovat laulaneet legendaariset suomalaisbassot Martti Talvela ja Matti Salminen.
– Isälläni on hyvä sanonta, jota hän on sanonut minulle lapsesta asti: hyvä, kun omat kortit kädessä pysyvät. Eli tarkoittaa sitä, että keskittyy vain omaan peliinsä. Minun mielestäni on hienoa, että saa olla osa tällaista suomalaisten bassojen jatkumoa. En ole kuitenkaan tekemässä mitään replikaa. Tämä on nyt se Mika Kareksen versio.
Laulajan mukaan molemmat teokset ovat hyvin ajankohtaisia. Paavo Ruotsalaisen tarinassa teemat hengellisyydestä, kutsumuksesta, perheestä ja myös tasa-arvosta puhuttelevat yhä tänä päivänä. Boris Godunov kuvastaa Kareksen mielestä taas sitä, mitä politiikka ja valtapelit Venäjällä nykyisinkin ovat.
– Moni ajattelee, että tämä on venäläisen kulttuurin ja valtataistelun ylistämistä, kun esitämme tämän. Mutta minun mielestäni tämä on nimenomaan kritiikkiä sitä kohtaan. Tämä osoittaa juuri sen, mihin vallan väärinkäyttö voi johtaa.
Menestynyt laulaja asuu yhä Suomessa
Kares on yksi kansainvälisesti menestyneimpiä suomalaisia oopperalaulajia, mutta kotipaikkaansa hän pitää yhä Suomessa. Suurien roolien ja teemojen pyörityksessä laulajan maadoittaa kotona odottavat kaksi pientä lasta.
– Ehkä tärkein asia on se, jotta minä saan oikean henkisen tilan tehdä tätä työtä, niin arjen pitää myös toimia. Pitää olla perhe, joka ymmärtää minun juttuni ja jossa on tilaa puhua. Lisäksi muutamat luotetut henkilöt, joilta saa vertaistukea, Kares avaa.
Tärkeää ovat myös perusasiat: uni- ja ruokarytmin on oltava kunnossa.
– Sen jälkeen pitää muistaa elää muutakin elämää.
Aikanaan yhteys Savonlinnan oopperajuhlille tuli Timo Mustakallio -laulukilpailusta, josta Kares voitti Eero Rantala -palkinnon vuonna 2004. Oopperajuhlien yhteydessä järjestettävä laulukilpailu nostaa esiin tulevaisuuden kykyjä. Debyytti Olavinlinnassa seurasi vuonna 2008.
Satakunnan Eurajoelta kotoisin oleva Kares harrasti nuoruutensa urheilua, mutta myöhemmin mukaan tulivat teatteri, musikaalit ja lopulta ooppera. Sibelius-Akatemian oopperaopinnoissa hän ehti olla vuoden, kunnes sai koelauluista Saksassa töitä.
– Sillä tiellä ollaan, ja 21 vuotta on kohta täynnä, mitä olen maailmalla ollut, Kares muistelee.
Eurajoki ei kuitenkaan ole jäänyt, vaan Kares on taiteellinen johtaja Eurajoki Bel Cantossa. Alun perin viikon mittaisesta kesäfestivaalista on muodostunut ympärivuotinen kunnan lähipalvelu, ja konserttien lisäksi siihen kuuluu yhteisötyötä. Kares kertoo, että maailmanluokan laulua viedään palvelutaloihin, lasten pariin, yhteyslauluiltoihin ja kauppojen pihoihin.
– Kun olen itse nuorena saanut niitä esimerkkejä, niin se on aika tärkeää. Näkee, että sieltäkin asti voi lähteä ihan mihin vaan, jos kiinnostus riittää sekä onni ja kyvyt ovat myötä.
