Kiovan länsipuolella sijaitseva Mylan kylä joutui hyökkäyssodan alkuviikkoina, helmikuun lopulla 2022 venäläisten sotatoimien kohteeksi.
Reilu vuosi myöhemmin Kateryna Papina seisoo asuintalonsa katolla ja osoittaa lännen suuntaan, missä paistaa vihreä huoltoaseman kyltti. Sieltä venäläisten tankit tulittivat kylän taloja.
Myla sijaitsee Zhytomyrin valtatien varrella. Tietä pitkin venäläissotilaat yrittivät Kiovaan. Moni kylän talo on vielä vuoden jälkeen, maaliskuussa 2023, pahoin hajalla. Niin on myös Papinan kotitalo.
Tiilirakenteisessa kerrostalossa oli aikanaan asuntoja kuudessa tasossa. Nyt kuudennen kerroksen lattia toimii talon kattona, ja suurin osa asukkaista asuu Papinan tavoin kolmessa ensimmäisessä kerroksessa. Viides kerros vaurioitui tulituksen aiheuttamassa tulipalossa, ja siellä asuu vain yksi perhe.
– Heillä ei ole paikkaa, mihin mennä. Muuten ihmiset eivät asu siellä, Papina sanoo.
Venäläiset perääntyivät Mylan lähistöltä maaliskuun lopulla 2022, ja naapurusto ryhtyi korjaamaan taloa. Papinan mukaan kuudennen kerroksen käytävät olivat rinnan korkeudelle asti täynnä romua, kun ylempi kerros ja katto olivat sortuneet alas. Kerros tyhjennettiin käsin, ja romu kuljetettiin alas köysien avulla. Sen jälkeen Papina ja tämän ystävät pinnoittivat kuudennen kerroksen entisen lattian, talon nykyisen katon, ettei vesi valu alas asuntoihin. Joihinkin kohtiin on rakennettu pressusta ja laudasta katos. Suuret sadepisarat rummuttavat pingotettua muovikangasta.
– Tässä tilanteessa sinun täytyy olla taitava, koska sinulla ei ole muuta mahdollisuutta. Ihmisten täytyy elää täällä.
Marjastusreissulla ollut nainen kuoli kesällä
Papina sanoo, että tiheämmin asutuista alueista poiketen mylalaiset eivät ole saaneet Ukrainan hallitukselta apua jälleenrakentamiseen. Hänelle ja monille muille on kuitenkin selvää, että he haluavat asua kylässä. Alueella on hedelmäpuita ja hyviä sienestyspaikkoja, hän luettelee.
– Me elämme täällä, koska rakastamme tätä paikkaa.
Venäläisten peräännyttyä vaara ei Mylassa poistunut. Vihreäkylttisen huoltoaseman parkkipaikkaa rajaa teräsaita, jonka takana avautuu miinakenttä. Aidan viertä seuraamalla pääsee autonrenkaiden tamppaamalle kulkuväylälle. Vasemmalla puolella on rämeikkö, ja oikeassa laidassa törröttävät punaiset pääkallokyltit, jotka varoittavat miinoista.
Papina sanoo, että kylällä asunut nainen kuoli viime kesänä astuttuaan marjastusreissulla miinaan. Kyläläiset ovat pyytäneet, että ympäristö raivattaisiin miinoista. Vastaus on Papinan mukaan ollut, että miinanraivaajat ovat nyt idässä.
– He sanovat meille, että älkää menkö metsään. Mutta ihmiset rakastavat metsää, ei heille voi sanoa noin.
Papina pelkää, että kun keväällä kasvusto alkaa nousta ja miinoja on entistä vaikeampi havaita maastosta, useampi ihminen tulee vammautumaan tai kuolemaan.
Ukraina tulee tarvitsemaan apua miinanraivauksessa
Mylan kylä ei ole läheskään ainoa Ukrainan alue, jossa miinat rajoittavat ihmisten elämää. Pelastakaa Lapset -järjestön mukaan hyökkäyssodan alkamisen jälkeen Ukrainassa on kuollut yli 700 ihmistä miinojen tai räjähtämättömien kranaattien takia.
Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksen opettaja, everstiluutnantti Rauli Kortet sanoo, että yhteensä noin sadantuhannen neliökilometrin alueen arvioidaan Ukrainassa olevan vaarallinen miinojen ja räjähtämättömien ammusten takia. Vertailun vuoksi, Suomen pinta-ala on vajaat 340 000 neliökilometriä ja Ukrainan noin 600 000.
– Tarkkaa erittelyä ei ole siitä, kuinka paljon vaarallisilla alueilla on jalkaväkimiinoja, panssarimiinoja ja kuinka paljon räjähtämättömiä tykistökranaatteja, koska niitä on käytetty alueilla sekaisin, Kortet sanoo STT:lle.
Hän jatkaa, että avoimien taistelualueiden lisäksi venäläiset ovat miinoittaneet rakennettuja kohteita.
– Miinoitteissa käytetyt jalkaväkimiinat asennetaan tavallisesti jalan kuljettaville reiteille. Maahan asennettuina ne silpovat raajan. Jotkut mallit hyppäävät ilmaan ja sirpaloituvat ja nämä sirpaleet vahingoittavat.
Lääkärit ilman rajoja -järjestö kertoi maaliskuun lopulla, että jalkaväkimiinoja on löydetty sairaaloista. Miinoja tavattiin viime lokakuussa aiemmin Venäjän hallinnassa olleiden Hersonin, Donetskin ja Izyumin sairaaloissa.
Kortet sanoo, että miinanraivaus Ukrainassa tulee kestämään kymmeniä vuosia ja maa tulee todennäköisesti tarvitsemaan ulkopuolista apua urakassa.
– Sotatoimialueilta miina-alueet saadaan varmasti rajattua, ja miinavapaat alueet, joissa ihmiset voi turvallisesti asua, saadaan tunnistettua. Mutta sanoisin, että edessä on vuosikymmeniä kestävä työ. Vuosikymmenten jälkeenkin Ukrainassa voi olla alueita, joilta löytyy miinoja ja räjähtämättömiä ampumatarvikkeita.
Miinat eivät menetä tuhovoimaansa pitkään aikaan.
– Yleiset räjähdeaineet, joita miinoissa käytetään, ovat vakaita, eivätkä ne menetä koostumustaan vuosikymmenissäkään.
Kortet huomauttaa, että Suomessa Puolustusvoimat raivaa yhä vuosittain viime sotien aikaisia räjähteitä. Räjähteitä on raivattu esimerkiksi Lapista Lapin sodan jäljiltä. Hänen mukaansa miinoja Suomen sotien jäljiltä ei juurikaan ole löytynyt.
Ukrainaa syytetty jalkaväkimiinojen käytöstä
Kortet sanoo, että myös Ukrainan armeija on käyttänyt miinoja. Toisin kuin Venäjä, Ukraina on ratifioinut jalkaväkimiinat kieltävän sopimuksen.
– Puolustustaisteluissa ukrainalaiset ovat käyttäneet panssarimiinoja ja raketinheittimellä levitettäviä panssarisirotemiinoja venäläisten hyökkäyksen torjumiseksi. Miinan käyttöön liittyy aina se, että käyttö pitää dokumentoida, mikä helpottaa myös raivaamista.
Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch (HRW) on tänä vuonna syyttänyt Ukrainan joukkoja kiellettyjen jalkaväkimiinojen asettamisesta Harkovan alueelle varsinkin Izjumin kaupungin ympäristöön Venäjän miehittämille alueille.
– Vaikka Venäjän joukot ovat toistuvasti käyttäneet henkilömiinoja ja syyllistyneet raakuuksiin ympäri maata, se ei oikeuta Ukrainan kiellettyjen aseiden käyttöä, sanoi järjestön edustaja Steve Goose.
HRW:n mukaan Venäjä on käyttänyt Ukrainassa jalkaväkimiinoja toistuvasti sen jälkeen, kun se hyökkäsi maahan helmikuussa 2022.
– Venäjän jalkaväkimiinojen käyttö Ukrainassa rikkoo tietoisesti kansainvälistä normia näiden hirvittävien aseiden käyttöä vastaan, Goose sanoi.
Järjestön mukaan neuvosto- tai venäläistä alkuperää olevia jalkaväkimiinoja on dokumentoitu myös muilla konfliktialueilla, joissa Venäjän sotavoimat ovat olleet läsnä, aiemmin Ukrainassa vuosina 2014–2015 ja esimerkiksi Syyriassa vuosina 2011–2019.
Jalkaväkimiinat on kielletty Ottawan sopimuksessa. Ottawan miinakieltosopimus solmittiin vuonna 1997, ja se astui voimaan vuonna 1999. Suomessa eduskunta hyväksyi sopimukseen liittymisen loppuvuodesta 2011, ja se tuli voimaan Suomessa vuonna 2012.
Sopimus kielsi Suomelta sakara-, polku- ja putkimiinat, jotka räjähtivät päälle astuttaessa tai jos niiden laukaisulankaan kosketaan. Olennaista niissä on se, että ase laukeaa automaattisesti riippumatta kohteesta, ei ihmisen päätöksen seurauksena.
Panssarimiinoja käytetään ajoneuvoja vastaan. Se räjähtää ajoneuvon ajaessa sen päälle.