Venäjän halu vaikuttaa Euroopan Ukrainalle antamaan sotilaallisen tukeen aiheuttaa uhkan sabotaaseista myös Suomessa, sanoo erikoistutkija Lotta Hakala suojelupoliisista STT:lle.
Hänen mukaansa Venäjän sabotaasitoiminta on aktivoitunut selvästi kesästä alkaen. Venäjän halu kohdistaa iskuja juuri puolustusteollisuuteen ja Ukraina-apuun on näkynyt Euroopassa paljastuneissa lukuisissa iskuissa tai niiden yrityksissä selvästi, Hakala sanoo.
– Tosin aivan kaikki viime aikoina ilmi tulleet tapaukset eivät välttämättä liity tähän kokonaisuuteen, hän muistuttaa.
Hakalan mukaan Venäjä ja sen tiedustelupalvelut pyrkivät aiemmin kohdistamaan vaikuttamistaan EU-päätöksenteon kannalta keskeisiin suuriin maihin sekä esimerkiksi Puolaan tai Baltiaan. Se lienee osaselitys sille, miksi Suomessa tai Pohjoismaissa ei ole nähty sabotaaseja tai niiden yrityksiä.
Nyt ollaan Hakalan mukaan kuitenkin siirtymässä tilanteeseen, jossa kohdemaa ei ole niin relevantti kuin itse kohde.
– Eli Suomenkin tilanne saattaa olla pikkuisen muuttumassa. -- Suomalainen aseteollisuus, Suomen materiaalituki Ukrainalle ja siihen liittyvät toimijat ovat kohteita siinä missä muut länsimaiset kohteet, Hakala sanoo.
Venäjä etsii heikkoa lenkkiä
Mahdollisen sabotaasi-iskun todennäköisyydestä on vaikea sanoa mitään varmaa, mutta Hakalan mukaan erityistä pidäkettä Venäjän toiminnalle nimenomaan Suomessa ei ole näkyvissä.
– Ei Suomi ole tässä mikään immuuni saareke, hän tiivistää.
Tanskan tiedustelupalvelu PET varoitti viime viikolla Venäjän tiedustelupalveluiden suunnittelevan sabotaaseja Ukrainaa tukevaa puolustusteollisuutta vastaan. Suomessa vastaavaa varoitusta ei ole supolta ainakaan tätä ennen kuultu.
Hakalan mukaan muuttuneesta tilannekuvasta on kuitenkin viestitty muille viranomaisille ja valtionjohdolle. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) totesikin viime kuun lopulla olevansa saamansa tiedon perusteella ”aiempaa pessimistisempi” Venäjän aikeiden suhteen.
Hakalan mukaan suojelupoliisi pitää uhkatilanteesta ajan tasalla myös puolustusalan yrityksiä. Vaikka niiden kohteet ovat hyvin suojattuja, Venäjä pyrkii Hakalan mukaan etsimään alan toimijoiden joukosta heikkoa lenkkiä, johon voisi vaikuttaa.
– Tämän sektorin toimijoiden olisi hyvä viimeistään nyt varmistaa, että heillä on esimerkiksi ympärivuorokautinen kameravalvonta ja sellaista myös ulospäin näkyvää fyysistä suojausta, Hakala muistuttaa.
Välikädet Venäjän alihankkijoina
Euroopassa on viime viikkoina raportoitu useista epäilyttävistä iskuista tai niiden yrityksistä. Eniten huomiota ovat saaneet Leipzigin lentokentältä läheltä ukrainalaisia kuljetuskoneita löytyneet räjähdedroonit, joiden osalta Saksan hallitus osoitti virallisesti syyttävällä sormella Venäjään.
Hakalan mukaan Venäjän strateginen tavoite heikentää Euroopan halua tukea Ukrainaa on ainakin toistaiseksi jäänyt toteutumatta. Myös turvallisuuspalvelut ovat tiivistäneet yhteistyötään.
– Olemme pystyneet rakentamaan eurooppalaisessa yhteistyössä varsin hyvän tilannekuvan tästä sabotaasitoiminnasta, sen kohdentumisesta, tekijöistä ja toimintatavoista, Hakala sanoo.
Venäjä käyttää sabotaasitoiminnassaan usein välikäsiä, jotka eivät välttämättä itsekään tiedä, kenen asialla ovat. Näin Venäjä pystyy Hakalan mukaan kiistämään osallisuutensa tekoihin, mutta vain nimellisesti.
Monenkirjavien alihankkijoiden käyttö heikentää operaatioturvallisuutta ja lisää sekä epäonnistumisen että kiinnijäämisen riskiä.
– Aika usein pystytään meidän näkökulmasta aukottomasti todistamaan, että näissä teoissa on ollut alkuperäinen toimeksianto Venäjän tiedustelupalveluilta, Hakala sanoo.
Ei vielä kriittistä infrastruktuuria
Sen välikädet tosin Hakalan mukaan aiheuttavat, että tapausten selvittämiseen menee aikaa, eikä Venäjää monien harmiksi voida osoittaa syylliseksi kovin nopeasti. Tosin vielä vaikeampaa olisi saada Venäjä toimittamaan pitäviä todisteita omasta syyttömyydestään.
– Sellaisten antaminen ei tietenkään ole heidän etunsa mukaista, parempi ruokkia epävarmuutta, Hakala sanoo.
Sijaistoimijat ovat Hakalan mukaan Venäjän tiedustelulle melko kertakäyttöistä materiaalia, joten heidän paljastumisensa ei haittaa, vaan tilalle hankitaan uusia.
Kuinka paljon Venäjää sitten syytetään sellaisestakin, jonka kanssa sillä ei ole mitään tekemistä?
Hakala tunnistaa ilmiön, mutta ei ryhdy arvioimaan prosenttilukuja. Hänen mukaansa Venäjän kohteet ja toimintatavat ovat kuitenkin jossain määrin vakiintuneita.
Eli kääntäen: jos isku ei kohdistu jollain tavalla aseteollisuuteen tai tukeen Ukrainalle, ja jo menetelmänä ei ole tuhopoltto tai räjähteet, niin todennäköisyys Venäjä-yhteydelle laskee selvästi.
Myöskään vesi- ja sähkölaitoksiin tai muuhun yhteiskunnan kriittiseen infrastruktuuriin iskeminen ei ole Hakalan mukaan ollut toistaiseksi Venäjän fyysisessä sabotaasitoiminnassa.
– Mutta tiedostamme supossa sen mahdollisuuden, että on olemassa eskalaatiokynnys, jonka jälkeen Venäjä kohdistaisi toimintaa myös tällaisiin kohteisiin. Vielä sellaista ei ole nähty, Hakala sanoo.
