Pääkirjoitus

Venäjä käy ase­ma­so­taa ­so­pi­mus­sai­var­te­lul­la

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov. Arkistokuva.
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov. Arkistokuva.
Kuva: Lehtikuva/EPA/Sergei Chirikov

Useat EU- ja Nato-maat, mukaan lukien Suomi, ovat saaneet Venäjältä kirjeen, jossa Venäjä syyttää länsimaiden valikoivan Etyjin sopimuksista vain niille sopivat osuudet ja jättävän huomiotta järjestöön kuuluvien maiden kesken sovittuja velvoitteita.

”Haluamme saada selvän vastauksen kysymykseen siitä, miten kumppanimme ymmärtävät velvollisuutensa olla vahvistamatta omaa turvallisuuttaan muiden maiden turvallisuuden kustannuksella jakamattoman turvallisuuden periaatteen pohjalta.”

Hyökkäys on paras puolustus myös hybridisodassa. Venäjä on maalannut itsensä nurkkaan ja yrittää luovia tilanteesta kikkailemalla diplomatian sanakäänteillä.

Kun se vaatii, että kirjeen saaneet maat antavat vastauksen erikseen, se odottaa, että vastaajien rivit rakoilisivat. Näin se saisi vakuutettua oman kansansa siitä, että Venäjän turvallisuutta uhkaavat eripuraiset sodanlietsojat.

Venäjä vaatii muilta mailta selityksen, jonka sen pitäisi itse antaa Etyj-kumppaneilleen. Se on rikkonut vanhan sopimuksen velvoitteita räikeästi valtaamalla osia Ukrainasta ja sotimalla siellä, mutta lähteekin nyt siitä, että selitysvelvollisuus on muilla.

Maallikolle jää hämäräksi, mitä turvallisuusvelvoitteitaan muut maat ovat jättäneet huomiotta ja mitkä osat ne ovat sopimuksesta valikoineet.

Venäjän nykyjohdon ajattelu ja toimet ovat arkijärjen ulottumattomissa. Sotajalalla olo ja jatkuva sekaantuminen entisten neuvostotasavaltojen sisäisiin asioihin ovat kaukana jakamattoman turvallisuuden periaatteesta.