Auschwitz-Birkenaun keskitysleirin vapautuksesta tuli tänään kuluneeksi 80 vuotta, minkä kunniaksi entisellä leirillä järjestetään suuri muistotilaisuus.
Puolan Oswiecimin lähellä sijaitsevaan, nykyisin museona toimivaan leiriin on kutsuttu sieltä kaikki hengissä selviytyneet ja yhä tänä päivänä elossa olevat ihmiset.
Lisäksi muistotilaisuuteen saapuu useita kansainvälisiä merkkivieraita, kuten Britannian kuningas Charles, Saksan liittokansleri Olaf Scholz ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron.
Suomesta paikalla ovat presidentti Alexander Stubb, hänen puolisonsa Suzanne Innes-Stubb ja opetusministeri Anders Adlercreutz (r.).
Venäjän edustajia muistotilaisuudessa ei nähdä. Syynä on maan Ukrainassa käymä hyökkäyssota.
– Muistamme uhreja, mutta juhlimme siellä myös vapautta, sanoi Auschwitz-museon johtaja Piotr Cywinski lausunnossaan viime syksynä.
– On vaikea kuvitella paikalle Venäjää, sillä se ei selvästikään ymmärrä vapauden arvoa.
Natsien arvioidaan surmanneen Auschwitzissa noin 1,1 miljoonaa ihmistä viidessä vuodessa.
Netanjahu ei osallistu
Puolan hallitus ilmoitti aiemmin, että se takaisi Israelin pääministerille Benjamin Netanjahulle vapauden osallistua muistopäivän juhlallisuuksiin huolimatta tähän kohdistuvasta Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) antamasta pidätysmääräyksestä. Puolan presidentin Andrzej Dudan avustajan mukaan presidentti oli vaatinut hallitukselta, että Netanjahua ei pidätettäisi, jos tämä päättäisi osallistua.
Netanjahu ei ole kuitenkaan saapumassa tilaisuuteen, vaan Israelia edustaa opetusministeri Yoav Kisch.
ICC:n pidätysmääräykset Netanjahusta ja Israelin entisestä puolustusministeristä Yoav Gallantista on annettu epäillyistä rikoksista ihmisyyttä vastaan sekä sotarikoksista, joiden epäillään tapahtuneen Gazan sodan aikana.
Valtaosa uhreista juutalaisia
Auschwitzin uhreista valtaosa eli noin miljoona oli juutalaisia ja yli 100 000 natsi-Saksassa muista syistä vainottuja ihmisiä sekä sotavankeja.
Kun Neuvostoliiton joukot lähestyivät Auschwitzia tammikuussa 1945, joukkomurhaa peittelemään pyrkinyt natsi-Saksa pakotti noin 60 000 vankia kävelemään länteen niin sanotuilla "kuolemanmarsseilla", jotka koituivat tuhansien vankien kuolemaksi.
Kun puna-armeijan sotilaat vapauttivat leirin 27. tammikuuta 1945, siellä oli noin 7 000 eloonjäänyttä.
– Kun muistelemme kaikkia niitä jotka menettivät henkensä, on tärkeämpää kuin koskaan muistaa sitä, mihin viha ja piittaamattomuus ihmisarvosta voi johtaa, sanoi Marc Cools, Euroopan neuvoston paikallisviranomaisten kongressin puheenjohtaja tiedotteessa.
---
Lähteenä myös Auschwitz-Birkenaun museo.