Eduskunnan finanssipoliittinen parlamentaarinen työryhmä eli niin sanottu velkajarrutyöryhmä on asettanut tavoitteen, jonka mukaan julkista taloutta tulee sopeuttaa 8–11 miljardilla vuoteen 2031 mennessä.
Työryhmä julkisti keskiviikkona julkisen talouden ylivaalikautista tavoitetta koskevan raportin.
Raportin mukaan julkisen talouden alijäämä saisi olla seuraavan vaalikauden lopulla enintään 2,0–2,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Lukua tarkastellaan uudelleen vielä kuluvan vuoden joulukuussa.
Tämän lisäksi työryhmä on sopinut, että EU:lle toimitettavaan keskipitkän aikavälin suunnitelmaan haetaan sopeutuskauden pidennystä neljästä seitsemään vuoteen. Ylivaalikautinen tavoite vuosille 2027–2033 on keskimäärin noin miinus kolme prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
"Tärkeä viesti kansainväliselle yhteisölle ja suomalaisille"
Työryhmän puheenjohtaja Ville Valkonen (kok.) kiitteli, että haastavan taloustilanteen edessä suomalaiset päättäjät pystyvät toimimaan yhdessä.
– Näiden yhteisten tavoitteiden jälkeen voimme todeta nuorille suomalaisille, että velkahaaste tullaan ratkomaan. Tämä on tärkeä viesti paitsi kansainväliselle yhteisölle, mutta myös suomalaisille, että Suomi hoitaa asiansa, Valkonen sanoo.
Valkonen painotti, että suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus varmistetaan varmistamalla julkisen talouden kestävyys.
– Meidän lapset ansaitsevat loistavan Suomen, ja sitä tällä sovulla turvataan, Valkonen julisti.
Työryhmän asettamat tavoitteet perustuvat kansalliseen ja EU-lainsäädäntöön. Niiden pohjana on käytetty valtiovarainministeriön laskelmia, jotka tulevat vielä päivittymään useaan otteeseen ennen vuotta 2027.
Työryhmän varapuheenjohtajan Joona Räsäsen (sd.) mukaan velkasuhdetta on korjattava muun muassa yhteiskunnan kriisinkestävyyden vuoksi.
– Vaikka meitä ei sitoisi mitkään säännöt, nykyisellään emme voi jatkaa, Räsänen sanoo.
Työryhmän asettamat rahoitusasematavoitteet perustuvat kansalliseen ja EU-lainsäädäntöön. Niiden pohjana on käytetty valtiovarainministeriön laskelmia, jotka tulevat vielä päivittymään useaan otteeseen ennen vuotta 2027.
Vasemmistoliitto ulkona sovusta
Vasemmistoliitto on jättänyt raporttiin eriävän mielipiteen. Puoluetta työryhmässä edustanut Hanna Sarkkinen perusteli ulos jättäytymistä sillä, että tulevan vaalikauden tavoitetta ei ole järkevää asettaa vuotta ennen vaaleja.
– Laskelmat elävät ja ovat epävarmalla pohjalla. Lopulliset EU-vaatimukset selviävät vasta, kun uusi hallitus käy vaalien jälkeen neuvottelut komission kanssa. Nyt asetettava tavoite rajoittaa tulevan hallituksen liikkumavaraa tarpeettomasti, Sarkkinen sanoo.
Vihreiden Saara Hyrkön mukaan puolueelle oli tärkeää torjua "täysin ylikireät" tavoitteet ja asettaa EU-sääntöjen puitteissa joustava tavoite, joka antaa tilaa "fiksulle ja pitkäjänteiselle talouspolitiikalle".
– Talouden vahvistaminen ei ole synonyymi leikkauksille, vaan tämän urakan hoitamiseen tarvitaan huomattavasti laajempi keinovalikoima – verotus ja muut uudistukset mukaan lukien, Hyrkkö sanoo.
