Vau­vo­jen en­si­si­joi­tuk­sil­le kan­na­tus­ta, mutta Kela ei innostu si­joi­tus­ten hal­lin­noi­mi­ses­ta

Valtion maksama 300 euron alkupotti voisi kasvaa reiluun tuhanteen euroon, kun lapsi varttuu täysi-ikäiseksi.

Helsinki

Hallitusohjelman ajatus vauvoille annettavasta ensisijoituksesta on kerännyt kannatusta lausuntokierroksella. Rahoitusalan toimijat toivovat, että toteuttavasta mallista tulee kilpailuneutraali, huoltajille helppokäyttöinen ja lisäsäästöihin kannustava.

Finanssiala painottaa lausunnossaan, että suorien osakesijoituksien ohella tarjolle tulisi olla myös mahdollisuus valita kohteeksi sijoitusrahastoja ja sijoitusvakuutuksia. Osakesäästötilille ei nykysääntöjen mukaan voi ostaa muuta kuin osakkeita.

Valtiovarainministeriön selvityksessä tutkittiin mallia, jossa jokaiselle Suomessa syntyvälle tai Suomen kansalaisuuden saavalle vastasyntyneelle lapselle annettaisiin 300 euron ensisijoitus.

Varsinaista hallituksen esitystä ei ole tehty, koska selvitettävää on vielä paljon.

Vaihtoehtoina on pohdittu ensisijoitusten hallinnointia Valtion eläkerahaston kautta tai yksityisellä puolella joko osakesäästötileillä tai rahastosijoituksina.

Kelalle tulisi myös uutta tehtävää. Hakemus ensisijoituksesta tehtäisiin OmaKelan kautta ja Kela vastaisi etuuspäätöksistä, maksatuksista, asiointialustasta ja tiedottamisesta.

Kela tosin toteaa lausunnossaan, ettei se pidä sijoitustoiminnan hallinnoinnin lisäämistä laitoksen tehtäviin tarkoituksenmukaisena. Tehtävästä aiheutuvat kulut tulisi Kelan mukaan siinä tapauksessa kattaa täysimääräisesti jostain muualta kuin sosiaaliturvarahoituksesta.

Myös sosiaali- ja terveysministeriö huomauttaa, että Kelalle ehdotetut uudet tehtävät ovat kaukana Kelan ydintehtävistä.

Tonni käteen täysi-ikäisenä

Valtiovarainministeriö laskee, että 300 euron ensisijoitus voisi 18 vuodessa keskimäärin kasvaa noin 1 075 euroon. Aloitusvuonna ensisijoituksen kustannukset olisivat arviolta 15–22 miljoonaa euroa.

Järjestelmän tavoitteena ei ole rahoittaa lapsen vaurastumista valtion piikkiin, vaan kannustaa pitkäjänteiseen säästämiseen, ministeriö linjaa.

Ensisijoitusta ja sen tuottoja ei voisi nostaa ennen täysi-ikäisyyttä, eikä sijoituksen tulisi vaikuttaa sosiaalietuuksiin eikä verotukseen alaikäisenä. Mahdollisia lapselle tehtäviä lisäsijoituksia nämä rajoitukset eivät koskisi.

Vuoden 2024 lopussa sijoitusrahastoja tai pörssiosakkeita omisti Tilastokeskuksen mukaan hiukan yli kaksi miljoonaa Suomen asukkaista, eli 37 prosenttia. Yleisintä sijoittaminen oli 35–44-vuotiaiden ikäryhmässä.

Alle 16-vuotiaista vain 23 prosentilla oli sijoitusvarallisuutta. Lasten sijoitusvarallisuuden mediaani eli keskimmäinen luku oli vajaat 2 700 euroa ja keskiarvo reilut 6 300 euroa.

Onko vaivan väärti?

Suomen Pankin mielestä ohjelmaan tulisi saada mukaan selkeä ja saavutettava oppimiskokonaisuus, jotta se aidosti edistäisi kansalaisten talousosaamista.

Samalla se huomauttaa, että suomalaisten kotitalouksien into sijoittaa osakkeisiin ja rahastoihin on kasvanut selvästi noin 15 vuoden aikana. Suomalaiset ovat jo nyt ruotsalaisten jälkeen Euroopan aktiivisimpia sijoittajia.

Suomen Pankin mukaan jatkossa tulisi arvioida, kuinka paljon ensisijoituksella saataisiin lisättyä sijoittamista ja nousevatko järjestelmän hyödyt vastaamaan kustannuksia.

Mainos
Ilkka-Pohjalaisen pelit

Pelaa Ilkka-Pohjalaisen digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä