– Olen aina nauttinut vauhdista. Tuntuu, että aika hidastuu, kun tulen rataa alas. Se on mahtava tunne. Arpia ja kolhuja voi tulla, mutta tämä on turvallinen laji.
Näin kuvailee lajiaan ohjaskelkkailija Tristan Jeskanen, 19.
Yhdysvalloissa varttunut Jeskanen tekee pienimuotoista suomalaista urheiluhistoriaa torstain ja perjantain välisenä yönä Suomen aikaa, kun hän osallistuu ohjaskelkkailun maailmancupin osakilpailun karsintaan Lake Placidissa Yhdysvalloissa.
Jeskanen puhuu avoimesti myös tavoitteestaan kilpailla olympialaisissa Suomen väreissä.
– Unelmani on ollut muuttaa Suomeen. Etsin nyt töitä ja aion käydä armeijan Suomessa, Jeskanen kertoi reilu viikko sitten Suomen Tietotoimiston haastattelussa.
New Yorkin osavaltiossa Peru-nimisellä paikkakunnalla kasvaneella Jeskasella on myös Suomen kansalaisuus. Hänen isänsä Sami Jeskanen muutti aikoinaan Varkaudesta Yhdysvaltoihin ja opettaa nykyään New Yorkin osavaltion yliopistossa.
Tristan Jeskasella on vahvat siteet Suomeen, jossa hän on nuorempana asunut jonkin aikaa. Tällä hetkellä hän asuu sukulaistensa luona Nastolassa.
Jeskasen tavoitteena on viedä lajia eteenpäin Suomessa. Työtä riittää, sillä Suomessa ei ole yhtään varsinaista kelkkailurataa.
Ennen Jeskasta suomalaisia ei ole nähty ohjaskelkkailun olympiamuodon maailmancupissa. Suomessa on järjestetty luonnonratakelkkailun MM-kilpailut 1998, mutta toiminta on myöhemmin hiipunut, eikä olympialaisissa kilpailla luonnonradoilla.
Suomalaisista lähellä kelkkailun olympiapaikkaa on 2000-luvulla ollut Tea Karvinen, joka jäi niukasti rannalle Torinon olympialaisista. Karvinen kilpaili mahakelkkailussa, joka on eri laji kuin Jeskasen ohjaskelkkailu.
Jeskasen mukaan hän pystyy harjoittelemaan Suomessa, vaikka varsinaiset ratalaskut jäävät väliin. Niitä hän aikoo hakea Lillehammerista Norjasta.
– Esimerkiksi Ruotsilla on pieni joukkue, joka harjoittelee Norjassa. Tunnen Norjan päävalmentajan, sanoo Jeskanen.
Yhdysvaltojen väreissä tähän saakka kilpaillut Jeskanen on menestynyt nuorissa hyvin. Hän on muun muassa yltänyt nuorten MM-hopealle joukkuekilpailussa. Miesten maailmancupissa hän on ollut 13. sijalla parikilpailussa. Jeskasen palkintokaapissa on myös Yhdysvaltain juniorimestaruus.
Vaikka kelkkailu-urheilu on Suomessa olematonta, laji ei ole suuri myöskään Yhdysvalloissa. Syitä Saksan hallitseman lajin pienuuteen on useita. Ensinnäkin ohjaskelkkailuratoja on hyvin vähän, ja niiden rakentaminen on kallista. Laji ei ole myöskään kilpatasolla halpa.
Jeskanen laskee tarvitsevansa noin 15 000-16 000 euron vuosibudjetin.
Ohjaskelkkailuun hän tutustui entisellä kotipaikkakunnallaan, New Yorkin osavaltion Perussa.
– Peru on hyvin pieni paikka, jossa on noin 6 000 asukasta. Se on omenien ja maissin koti, sanoo Jeskanen, jonka pikkusisko harrastaa myös kelkkailua.
Tällainen laji on ohjaskelkkailu:
- Ohjaskelkkailussa kilpaillaan sekä yksin että pareina. Lajissa lasketaan jalat menosuuntaa kohti, ja kelkassa ollaan selällään.
- Huippunopeudet voivat olla yli 130 kilometriä tunnissa.
- Ohjaskelkkailua harrastetaan tekoradoilla ja luonnonjääradoilla. Olympialaisissa kilpaillaan ainoastaan tekoradoilla.
- Suomessa on järjestetty luonnonratakelkkailun MM-kilpailut vuonna 1998. Ohjaskelkkailun harrastajia on ollut Suomessa hyvin vähän.
- Tekoratojen rakentaminen on erittäin kallista. Ratoja on maailmanlaajuisesti alle 20.
- Ohjaskelkkailu oli ensimmäistä kertaa olympiaohjelmassa vuonna 1964. Lajin menestynein maa on Saksa. Myös esimerkiksi Italia ja Itävalta ovat keränneet vuosien saatossa paljon olympiamitaleja. Suomalaisia ei ole koskaan nähty olympialaisten ohjaskelkkailussa.
- Ohjaskelkkailun kansainvälinen nimi on luge. Kansainvälisen lajiliiton nimi on FIL (Fédération Internationale de Luge de Course).
STT