Pääkirjoitus

Vas­ta­pai­noa so­ta­uu­ti­sil­le tar­vi­taan

-
Kuva: Jarno Pellinen

Kävin viikonloppuna Tikanojan taidekodissa katsomassa Erika Adamssonin Nostalgia-näyttelyn, josta kerroimme muutama viikko sitten (Vaasa 16.2.), ja kasarmialueella katsomassa Vaasan taiteilijaseuran näyttelytilan Black Wall Galleryn 10-vuotisjuhlanäyttelyn, jonka esittelemme tässä lehdessä.

Tuntui nimittäin siltä, että kauhistuttavien sotauutisten ja -kuvien vastapainoksi täytyi saada nähdä jotain kaunista, harmonista, väri-ilotteluakin. Piti saada hengenravintoa ja jotain muuta ajateltavaa kuin sodan hirveydet.

Ukrainan sota ja kiristynyt kansainvälinen tilanne on varmasti monen muunkin mielessä useita kertoja päivässä.

Tässä lehdessä kerrotaan, kuinka lapselle kannattaa puhua sodasta, ja muistutetaan myös, että esimerkiksi muistisairaille vanhuksille sota saattaa aiheuttaa ahdistusta.

Monet eri tahot, kuten seurakunnat, vapaaehtois- ja avustusjärjestöt sekä eri yritykset ja yhdistykset järjestävät erilaisia keräyksiä ukrainalaisten ja Ukrainasta evakkoon lähteneiden hyväksi.

On hyvä kanavoida oma ahdistus ja huoli konkreettiseen tekemiseen, kuten avustustoimintaan. Ja oman mielenterveyden vuoksi välillä kannattaa myös pitää some- ja mediapaastoa ja hakeutua kauniiden ja hyvien asioiden, kuten taiteen, äärelle.

Kerromme tällä viikolla myös Vaasaan lähiaikoina avatuista tai avattavista ruokapaikoista ja kahvilasta, kuten Fröj’stä ja Mjölistä.

Mutta olisiko näille yrityksille voinut valita nimeksi jonkin muun kuin ruotsinkielisen murresanan? Edellä mainittujen lisäksi kaupungissa on muitakin ravintoloita, joilla on pelkästään ruotsinkielinen nimi.

Vierailulla ollut umpisuomenkielinen ystäväni kysyi, uskaltaako noihin paikkoihin suomenkielinen asiakas mennä ollenkaan, jospa siellä ei saa palvelua suomeksi.

Tuonkaltaiset nimivalinnat vain vahvistavat ennakkoluuloja, että Vaasassa ei pärjää suomeksi.

Matkailuyhtiö Visit Vaasalla on täysi työ markkinoida kansainvälistä Vaasaa, jossa ylivoimainen enemmistö on suomenkielisiä asukkaita. Ruotsinkielisiä on Vaasan väestöstä vain 23,4 prosenttia (Tilastokeskus 2020).

Ymmärrän hyvin, että monikielisesti toimivan nimen keksiminen ei ole helppoa. Sitä voi jokainen yrittää, sillä vielä on sunnuntaihin asti aikaa keksiä uusi nimi Vaasa-lehden ruokatapahtumalle. Ohjeet löytyvät viime viikon lehdestä.